Työntekijöiden sosiaaliset representaatiot hyvästä esimiestyöstä

Hyvän johtamisen kaava on kautta aikojen ollut ihmisten kiinnostuksen kohteena. Viimeisen sadan vuoden aikana johtamistutkimus on tuottanut tietoa hyvään johtamiseen liitetyistä sopivista luonteenpiirteistä, käyttäytymisestä tai vuorovaikutuksesta. Yleisesti puhutaan johtamistrendeistä kuten innovatiivisesta johtamisesta, jonka tiedottamiseen mm. Suomessa osallistuvat sekä yhteiskunta että media. Tämän tutkielman tarkoitus on tarkastella, millaisia mielikuvia ja odotuksia työntekijät liittävät tutkitussa kontektissa hyvään esimiestyöhön. Tutkielman viitekehysteoria on sosiaalisten representaatioiden teoria, joka tutkii ihmisten arkijärkeä itsestään selvänä pitämistämme asioista. Sosiaalisten representaatioiden teorian yhtenä perusajatuksena on, että sosiaalista tietoa tuotetaan vuorovaikutuksessa ihmisten välisessä keskustelussa. Keskustelussa ihmiset jakavat erilaisin henkilökohtaisten valmiuksin omaksutun tiedon ja pyrkivät saavuttamaan yhteisymmärryksen keskusteltuun asiaan tai kohteeseen. Sosiaaliset representaatiot ovat siten sekä aikaan että historiaan sidottuja ilmiöitä. Tutkielma toteutettiin helmikuussa 2012 logistiikan alan yrityksessä, jossa haastateltiin viittä erillistä työryhmää. Osallistujia oli yhteensä seitsemäntoista, joista kolme oli miehiä. Menetelmä oli puolistrukturoitu fokusryhmähaastattelu, jossa ryhmää kannustetaan vapaaseen keskusteluun. Haastateltaville esitettiin kymmenen esimiestyöhön liittyvää väittämää, joihin haastateltavat ottivat kantaa puolesta ja vastaan. Väittämät perustuvat laadullisen asennetutkimuksen haastattelumenetelmään, jossa tarkastelun kohteena ei ole kannanoton arvotus, vaan kannanottoihin liittyvät perustelut, esimerkit ja kertomukset. Analyysin perustuen tämän aineiston päätulos on, että esimieheydestä on tässä yrityskontekstissa muotoutunut johtamisen representation vastinpari. Kun esimiestyöstä keskusteltiin, verrattiin sitä toistuvasti aineistossa johtamiseen. Etenkin identiteettiin liittyvässä keskustelussa esimiestyö nähtiin osana ryhmän toimintaa, kun taas johtaminen koettiin osaksi jotakin muuta. Samanaikaisesti aineistossa esiintyivät sosiaalisten representaatioiden perusprosessit ankkurointi ja objektivointi. Esimiestyö ankkuroitiin yleisellä tasolla johtamisen kategoriaan. Tämän lisäksi tässä kontekstissa kahdella työryhmällä liittyi hyvään esimiestyöhön henkilöobjektivointi, joka kohdistui yrityksessä aikaisemmin työskennelleeseen johtajaan. Johtopäätökset analyysin tuloksista ovat, että verrattuna johtamiseen työntekijät näkevät esimiestyön osana työryhmää ja sitoutumisena työntekijöihin. Tuloksista taas sekä ankkurointi että objektivointi määrittävät ja arvottavat tässä aineistossa mielikuvia ja odotuksia hyvästä esimiestyöstä. Yrityksessä, jossa tutkimus toteutettiin etenkin esimiestyöhön liittyvissä muissa arvioinneissa nämä arvottamisen perusteet tulisi ottaa huomioon. Yhteiskunnallisella tasolla tutkielma antaa pohdittavaa niistä yrityksiin liitetyistä mielikuvista kuten sitoutumisesta, joiden voidaan olettaa vaikuttavan esimerkiksi työhyvinvointiin