Organisaatio ja paikka : Kaupunkimaine suomalaisten kaupunkien viestintäjohtajien näkökulmasta

Tässä tutkielmassa tarkasteltiin maineen olemusta kaupunkikontekstissa. Tarkoituksena oli selvittää teorian ja tutkimusaineiston avulla maineen merkitystä kaupungeille, kaupunkimaineeseen vaikuttavia tekijöitä sekä viestintää ja johtamista osana kaupunkimaineen rakentamista. Tutkimusaineisto muodostui kahdeksan suomalaisen kaupungin viestinnästä vastaavan henkilön haastattelusta. Aiempi mainetutkimus keskittyy vahvasti maineen rooliin yritysmaailmassa, kun taas kaupunkikontekstissa fokuksessa on ollut brändäysnäkökulma. Siksi tutkielmassa haluttiin selvittää, millaisia erityispiirteitä kaupunkeihin liittyy maineen näkökulmasta ja millaisia näkemyksiä kaupunkien viestinnästä vastaavilla on maineesta ja sen rakentamisesta. Tutkielman lähtökohtana oli, että kaupunki on ensisijaisesti paikka, joka on olemassa asukkaitaan varten, mikä muuttaa maineen ja sen rakentamisen perusteita. Teoreettisessa tarkastelussa sovellettiin aiempaa kaupunki- ja yritysmainetutkimusta sekä kaupunkibrändäystä ja -imagoja käsittelevää tutkimusta. Tutkimuskaupunkien valinta perustui Aulan et al. tutkimukseen Kaupunkimaine (2007), mikä on myös tutkielman keskeisin lähde ja ainoita kotimaisia kaupunkimaineeseen keskittyviä teoksia. Tutkimuskaupungit Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Vaasa, Lappeenranta ja Lahti edustivat maineeltaan erilaisia Suomen merkittävimpien seutukuntien keskuskaupunkeja. Tutkimusaineisto on kerätty teemahaastattelulla ja tutkimusmetodina oli teemoitteleva tekstianalyysi. Haastatteluiden avulla pyrittiin tarkastelemaan maineen rakentamisen perusteita ja nykytilaa suomalaisissa kaupungeissa. Analyysin perusteella maine on erittäin tärkeä resurssi kaupungeille. Se helpottaa kaupungissa toimivien organisaatioiden toimintaa ja mahdollistaa tulojen kasvun kautta palveluiden tarjoamisen asukkaille. Asukkaat nähdään kaupungin tärkeimpänä sidosryhmänä, mutta maineen merkitys asukkaiden hyvinvoinnille ja asukkaiden osallistaminen maineen rakentamisen prosessiin ei nouse analyysissa juurikaan esille. Sidosryhmäyhteistyö seudun muiden organisaatioiden kanssa on kaupungeille tärkeä ja vahvistumassa oleva toimintatapa, mutta yksisuuntainen tiedottamistyö koetaan kuitenkin edelleen hyvin merkittäväksi kaupunkien viestinnässä ja mainetyössä. Avointa ja johdonmukaista johtamista pidetään kaupungin maineen kannalta tärkeänä, mutta toivotaan, että viestintä olisi kiinteämmin osa johtamista ja että kaupungin johdon ymmärrys viestinnästä kasvaisi. Tutkimuksen perusteella kaupunkeihin vaikuttavat sekä organisaatioita että paikkoja koskevat maineen periaatteet, mikä tekee kaupunkimaineesta hyvin monitasoisen ja osin vaikeammin rakennettavan kuin esimerkiksi yrityksen maine. Kaupunkimaineeseen vaikuttavat monet kaupunkiorganisaatioon liittymättömät tekijät, sillä kaupunki on avoin tila ja kaupungeilla on hyvin suuri määrä erilaisia sidosryhmiä. Tämä edellyttää kaupunkien viestintätoimilta aktiivista ja sidosryhmälähtöistä otetta