Skolt Sami Cooperation : Forms of Reciprocity in Work Situations of the Sevettijärvi Reindeer Herding Community at the Beginning of the 21st Century and Actions of State Administration

Skolt Sami Cooperation is a study about a traditional community of reindeer herders and its relations to the state administration. The anthropological fieldwork is done in the Skolt Sami reindeer herding community of Sevettijärvi in Northern Finland, and also representatives of state administration are interviewed. More than previous studies of Sami and reindeer herders, this study focuses on reindeer herder s forms of cooperation. Team work is put into perspective by analyzing work patterns of reindeer herders on the basis of anthropological theory and intensive observations of work situations. Recent changes in these work forms are based mainly on the centralization of reindeer ownership. Work groups of several households who base their work relationships on balanced reciprocity and equality have shrunk in reindeer separations, and work groups of one main household who base their actions on authority have become more common. As a basis for cooperation in the reindeer herding community, the meaning of kinship has diminished a little over the last five decades, and the role of friendship has grown slightly. The new professions of women have become important sources of additional income in reindeer herder families. Moreover, the community has opened up a little for outsiders and newcomers. Around 30 different additional forms of livelihood were practiced next to reindeer herding, but the developing of new economic activities by united forces of reindeer herders has become difficult as the number of reindeer herders has diminished. All active reindeer herders, including many small reindeer owners, have important roles in the work organization of the reindeer herding cooperative. Reindeer herders attitudes in relation to actions of the state administration are examined by quantitative means to supplement previous qualitative explorations of the same theme. 85% of Sevettijärvi reindeer herders considered that the minimum limit for the per animal subsidies (80 reindeer) was too high. The majority of Sevettijärvi herders (70%) also thought that the upper limit for individually-owned reindeer (500) was too high. The state s predator policy has favored large numbers of predators, which has advanced reindeer damages and cut down the productivity of reindeer herding. 90% of Sevettijärvi reindeer herders were critical about the predator and eagle policies. The state s economic approach proves to be too narrow in comparison to the broad economic reality of the Sevettijärvi reindeer herders. Decision makers of the central state administration use superior structural power in issues of reindeer herding, which is worth noticing as the subsidy and predator policies are generators of cultural change in the Skolt Sami reindeer herding community.Tämän kolttasaamelaisen yhteistyön tutkimuksen kenttätyöt on tehty Sevettijärven kolttasaamelaisessa poronhoitoyhteisössä Inarin koillisosassa, minkä lisäksi on haastateltu valtionhallinnon edustajia. Tutkimuksessa keskitytään poronhoitajien yhteystyöhön enemmän kuin aikaisemmissa saamelaisia ja poronhoitajia koskevissa selvityksissä. Poronhoitajien työtapojen analyysi perustuu antropologiseen teoriaan ja tarkkoihin havaintoihin. Viime aikojen muutokset yhteistyötavoissa ovat aiheutuneet lähinnä poronomistuksen keskittymisestä aiempaa harvemmille henkilöille. Usean talouden tasa-arvoiselle yhteistyölle rakentuvat työryhmät ovat supistuneet poroerotuksissa, ja vastaavasti ovat yleistyneet yhden talouden työryhmät sekä niiden hierarkkiset toimintamallit. Poronhoitajien yhteistyön perustana on sukulaisuuden merkitys hieman pienentynyt viimeisten 50 vuoden aikana ja ystävyyden rooli on kasvanut. Naisten uudet ammatit ovat muodostuneet keskeisiksi lisätulojen lähteiksi poronhoitajaperheissä. Lisäksi poronhoitajayhteisö on viime vuosina hivenen avautunut ulkopuolisille ja tulokkaille. Poronhoitajat harjoittivat yhteensä noin 30 liitännäiselinkeinoa poronhoidon ohella, mutta uusien taloudellisen toimintojen kehittäminen yhteisvoimin on käynyt entistä vaikeammaksi heidän keskuudessaan, kun heidän lukumääränsä on pienentynyt. Kaikilla aktiivisilla poronhoitajilla on tärkeä rooli paliskuntien työorganisaatioissa mukaan lukien pienet poronomistajat. Tutkimuksessa analysoidaan kvantitatiivisin menetelmin poronhoitajien mielipiteitä valtionhallinnon toiminnasta. Näin täydennetään aikaisempia laadullisia selvityksiä samasta aiheesta. Sevettijärven poronhoitajista 85 % piti eläinkohtaisen porotuen alarajaa (80 poroa) liian korkeana. Enemmistö Sevettijärven poronhoitajista (70 %) piti lisäksi suurinta sallittua henkilökohtaista porolukua (500 poroa) liian korkeana. Valtion petopolitiikka on tukenut suuria petomääriä. Siten se on edistänyt petovahinkojen syntyä ja heikentänyt poronhoidon tuottavuutta. 90 % Sevettijärven poronhoitajista suhtautui kriittisesti valtion peto- ja kotkapolitiikkaan. Valtion edustajien käyttämä taloudellinen käsitteistö osoittautuu liian kapea-alaiseksi suhteessa Sevettijärven poronhoitajien laajaan taloudellisten tekijöiden kokonaisuuteen. Valtion keskushallinnon päätöksentekijät käyttävät ylivertaista rakenteellista valtaa poronhoitoa koskevissa asioissa, mikä on huomionarvoista, koska valtion tukipolitiikka ja petopolitiikka ovat keskeisiä kulttuurisen muutoksen käynnistäjiä ja tuottajia Sevettijärven kolttasaamelaisessa poronhoitoyhteisössä