Ilmaisurikokset tietoverkkoympäristössä : Laiton uhkaus, kunnianloukkaus ja yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen

Tietoverkkojen kehitys ja erityisesti internetin jatkuvasti lisääntyvä valta luovat monille perinteisille rikoksille uuden tekopaikan. Tämän tutkielman tarkoituksena on pohtia, millä lailla internet tekopaikkana vaikuttaa rikosten ilmenemiseen ja tutkintaan. Tärkeimmäksi tutkimuskysymykseksi nousee uusien kriminalisointien tarve teknologian kehityksen seurauksena. Tutkielma koostuu kolmesta osiosta. Ensimmäisessä osiossa pyritään erittelemään erityispiirteitä ja ongelmakohtia, joita internet tekoympäristönä aiheuttaa. Lisäksi pohditaan viranomaisten toimivaltuuksia ja niiden riittävyyttä internetrikollisuuden tutkinnassa. Toisessa osiossa nostetaan esille internetrikollisuuden kansainvälisyyden aiheuttamia ongelmia ja mahdollisia ratkaisuja niihin. Kolmannessa osiossa, joka muodostaa työn tärkeimmän sisällön, tutkielman kysymyksenasettelua lähestytään kolmen tunnusmerkistön (laiton uhkaus, kunnianloukkaus ja yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen) pohjalta. Kyseisiä tunnusmerkistöjä kutsutaan tutkielmassa ilmaisurikoksiksi. Yhteistä niille on, että rikos täyttyy jo tietyn kommentin ilmaisemisella, eikä pidemmälle meneviä toimia vaadita. Tutkielman aihe on hyvin ajankohtainen, sillä erilaiset uhkaukset ja loukkaukset muun muassa internetin keskustelupalstoilla ja yhteisöpalveluissa ovat jatkuvasti yleistyneet. Usein tekijät jäävät syystä tai toisesta vaille rangaistusta. Tutkielmassa pohditaan turvaako oikeuskäytäntö liiaksi tekijöiden sananvapautta uhrien perusoikeuksien kuten kunnian ja yksityiselämän suojan kustannuksella ja poikkeaako suoja tosimaailmassa toteutuvasta. Aiheen tuoreuden vuoksi oikeuskäytäntöä on jouduttu hakemaan hovi- ja alioikeustasolta, sillä korkeimman oikeuden ennakkopäätöksiä asiasta ei ole löydettävissä. Huomiota on oikeuskäytännön lisäksi kiinnitetty rikoslakiin ja siihen onko teknologian kehitys johtanut tiettyjen tunnusmerkistöjen muutostarpeisiin tai paineisiin luoda kokonaan uusia rikostunnusmerkistöjä. Lähteinä on perinteisen oikeuskirjallisuuden lisäksi käytetty muun muassa poliisin luomia toimintaohjeita sekä oikeusministeriön keväällä 2012 valmistunutta mietintöä sananvapausrikoksista