Vanhempien kokemuksia Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmästä

Sosiaalityöhön on 1990-luvulta alkaen levinnyt lääketieteen alalta lähtöisin oleva näyttöön perustuvan käytännön mukainen vaatimus tuottaa tieteellistä näyttöä työmenetelmien ja interventioiden vaikuttavuudesta. Näyttöön perustuvan käytännön taustalla vaikuttaa muun muassa tutkimustiedon kustannustehokas soveltaminen. Sosiaalityön sisällä on kuitenkin esitetty myös kriittisiä näkökulmia koskien näyttöön perustuvaa käytäntöä. Sen mukainen vaatimus yleistettävän tiedon soveltamisesta palveluita ja interventioita suunniteltaessa ja järjestettäessä asettaa haasteen sosiaalityössä kohdattavien elämäntilanteiden ainutkertaisuuden ja monimutkaisuuden huomioimiselle. Tarkastelen tutkielmassani näyttöön perustuvan Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusohjausmenetelmän vaikuttavuutta perheen arkeen vanhemman kokemana. Olen haastatellut tutkimustani varten vanhempia, jotka ovat osallistuneet Helsingin perheneuvolan järjestämään Ihmeelliset vuodet -menetelmään perustuvaan vanhemmuusryhmään. Ihmeelliset vuodet -menetelmä on kehitetty lasten käytöshäiriöiden hoitoon ja menetelmän tavoitteena on auttaa vanhempia ymmärtämään käytöshäiriön luonnetta ja toimimaan kasvatuksessaan lasta tukevalla tavalla. Ihmeelliset vuodet -menetelmän vaikuttavuutta on tutkittu kansainvälisesti runsaasti, aiempi menetelmää koskeva tutkimus on pääasiassa kvantitatiivista tutkimusta. Lähestyn tutkimuksessani vanhempien kokemuksia ryhmän vaikuttavuudesta kvalitatiivisin metodein. Tutkimukseni taustalla vaikuttava teoreettinen viitekehys on sosiaalinen konstruktionismi eli ajatus todellisuuden sosiaalisesti rakentuneesta luonteesta. Lähestyn tutkimusaineistoa fenomenologisesta ja narratiivisesta näkökulmasta käsin, fenomenologia ja narrativiisuus mahdollistavat yksilöiden kokemuksen tutkimisen. Narratiivisuus toimii myös aineistoni analyysimenetelmänä. Tutkimuksessani peilaan vanhempien kokemuksia ryhmästä Ihmeelliset vuodet -menetelmästä tehtyyn aiempaan tutkimukseen. Tutkimukseni tuloksena vanhempien kokemukset ryhmästä määrittyvät ennen kaikkea perheen lähtökohdista ja vanhempien odotuksista käsin. Haastattelemieni vanhempien kokemukset siitä, millä tavoin ja mikä ryhmässä saadusta tuesta auttoi perhettä, vaihtelivat melko paljon. Tutkimukseni tulokset vahvistavat tutkimuskirjallisuudessa esiin tullutta näkemystä siitä, että Ihmeelliset vuodet -menetelmää on tärkeää arvioida kvalitatiivisin metodein kvantitatiivisen tutkimuksen rinnalla