Lääkeinformaation koordinaation tarve Suomessa : kansallisen lääkeinformaatiostrategian valmistelu

Medicine information is an important part of a medicine and public health service. Medicine information it is tightly connected to many different functions of the medicine field and can be reviewed from several perspectives. Medicine counseling has been developed especially in the pharmacy sector but the development projects of medicine information which include the whole public health service have not been done before. According to the government proposal (74/2009) Finnish Medical Agency (Fimea), has created the national medicine information strategy which was published in February 2012. This study was conducted in order to gather background information for developing the national medicine information strategy. The aim of the study was to clarify the role of the medicine information producing quarters and the perceptions of co-ordination of operation as well as good practices, challenges and opportunities in medicine information. The material of the study consists of 29 interviews among key stakeholders. Interviews were conducted between March and September in 2011. Interviewees represented pharmaceutical industry, hospital and community pharmacies, authorities, patient organizations, education units and professional associations in the fields of medicine, nursing and pharmacy. Inductive content analysis with counting was used to analyze the qualitative data. The stakeholders brought out different sources of information (n=18) and examples of the successful forms and projects of cooperation (n=14) as good practices. According to the stakeholders, multi professional cooperation should be improved and increased in the medicine information field (n=19). The medicine information operation in public and hospital sector should be developed for example trough department pharmacy in hospitals (n=17). The information supply and skills of the health professionals are defective (n=16) and those could be improved by developing education (n=17). The medicine information targeted at consumers should be uniform regardless of the source and counseling should be individually tailored (n=15). The stakeholders told that they are cooperating with different quarters in medicine information field. The stakeholders reviewed medicine information strongly from their own point of view and they were not aware of what other quarters are doing. Medicine information operation needs both national and local co-ordination and by increasing and developing multi professional cooperation and networking, available resources and skills of quarters could be used more effectively. More reliable, balanced and individually tailored medicine information is needed. The base of good medicine information is a strong theory base and skills of health professionals so notice should be taken to the education so that it would meet the demands of the working life also in medicine information field. Consumers need tailored medicine information which should be uniform regardless of from which health unit it is given.Lääkeinformaatio on tärkeä osa lääke- ja terveydenhuoltoa. Lääkeinformaatio liittyy tiiviisti lääkealan moniin eri toimintoihin ja sitä voidaan tarkastella useasta eri näkökulmasta. Lääkeneuvontaa on kehitetty etenkin apteekkisektorilla, mutta koko terveydenhuollon kattavia lääkeinformaation kehittämisprojekteja ei ole ollut. Hallituksen esityksen (74/2009) mukaisesti Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus, Fimea, on luonut kansallisen lääkeinformaatiostrategian, joka on julkaistu helmikuussa 2012. Tämä tutkimus on tehty kansallisen lääkeinformaatiostrategian taustaksi. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkeinformaatiota tuottavien tahojen roolia ja käsityksiä toiminnan koordinoinnista sekä lääkeinformaatioon liittyviä hyviä käytänteitä, haasteita ja kehittämiskohteita Suomessa. Tutkimuksen aineistona oli 29 sidosryhmähaastattelun muistiot. Analysoinnissa käytettiin laadullisen aineiston induktiivista sisällön analyysia. Haastattelut toteutettiin maalis-syyskuussa 2011. Haastateltavat olivat lääketieteen, hoitotieteen ja farmasian koulutusyksikköjen ja ammattijärjestöjen sekä lääketeollisuuden, sairaala-apteekkien ja lääkekeskusten, viranomaisten, apteekkien ja potilasjärjestöjen edustajia. Sidosryhmät toivat esiin hyvinä käytänteinä erilaisia tietolähteitä (n=18) sekä esimerkkejä onnistuneista yhteistyömuodoista ja -projekteista (n=14). Sidosryhmien mukaan moniammatillista yhteistyötä pitää parantaa ja lisätä lääkeinformaatiotyössä (n=19). Julkisen- ja sairaalasektorin lääkeinformaatiotoimintaa tulisi kehittää esimerkiksi osastofarmasian kautta (n=17). Terveydenhuollon ammattilaisten tiedonsaannissa ja osaamisessa on puutteita (n=16) ja niitä voitaisiin parantaa koulutusta kehittämällä (n=17). Väestölle suunnattu lääkeinformaatio tulee olla yhtenäistä lähteestä riippumatta ja neuvonnan tulee olla yksilöllistä (n=15). Sidosryhmät kertoivat tekevänsä erilaista lääkeinformaatioon liittyvää yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Sidosryhmät tarkastelivat lääkeinformaatiota vahvasti omasta sektoristaan käsin eivätkä tunteneet muiden toimintaa hyvin. Lääkeinformaatiotoiminta kaipaa sekä valtakunnallista että paikallista koordinointia, sillä moniammatillista yhteistyötä ja verkostoitumista lisäämällä ja kehittämällä voidaan paremmin hyödyntää käytettävissä olevat resurssit ja toimijoiden osaaminen lääkeinformaation hyväksi. Luotettavaa, puolueetonta ja yksilöllisesti räätälöityä lääketietoa tarvitaan lisää. Hyvän lääketiedon takana on terveydenhuollon ammattilaisten vahva teoriapohja ja -osaaminen, joten peruskoulutukseen tulee kiinnittää huomiota, jotta se vastaa työelämän vaatimuksia myös lääkeinformaation osalta. Väestö tarvitsee yksilöllisesti räätälöityä lääkeinformaatiota, jonka tulee olla yhdenmukaista riippumatta siitä, mistä terveydenhuollon toimipisteestä se annetaan