Lastensuojelun asiakkuuden siirtoprosessi : asiakkaiden ja sosiaalityöntekijöiden kokemuksia siirtovaiheen työskentelystä

Tässä tutkielmassa tarkastellaan asiakkuuden siirtoprosessin toimivuutta lapsen asiakkuuden siirtyessä lastensuojelun avohuollosta laitoshoidon keskitettyyn yksikköön. Tutkielman tutkimuskysymyksellä, onko asiakkuuden siirtoprosessi tarkoituksenmukainen ja toimiva, tavoitellaan vastausta siihen, miten hyvin siirtoprosessi lastensuojelun avohuollosta laitoshoidon keskitettyyn yksikköön toimii asiakkaiden ja sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta. Tämä tutkimus on kvalitatiivinen käytäntötutkimus. Tutkimusta varten on teemahaastateltu 4 nuorta, 6 lapsen huoltajaa, 11 alueen sosiaalityöntekijää ryhmähaastatteluna sekä laitoshoidon 5-henkinen moniammatillinen tiimi ryhmähaastatteluna. Tutkimuksen runkona on käytetty mukaeltua Bikva-mallia. Mallin avulla voidaan saada uutta tietoa tutkitusta ilmiöstä, jota tietoa organisaatio voi hyödyntää omassa toiminnassaan oppimisen ja kehittymisen kautta ja tehdä mahdollisesti muutoksia organisaation toimintatapaan. Aineiston analyysimenetelmänä käytetään laadullista sisällönanalyysia. Nuorten ja huoltajien haastatteluissa nousee keskeiseksi teemaksi sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus. Tämän tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että asiakkaat toivovat sosiaalityöltä jatkuvuutta ja kokevat sosiaalityöntekijän vaihtumisen lisäävän epävarmuutta siitä, miten lapsen asioissa työskennellään. Asiakassuunnitelman tarkistus asiakkuuden siirtoneuvottelun yhteydessä on huoltajille merkityksellinen seikka. Huoltajat kokevat yleisesti osallisuutensa toteutuvan siirtovaiheen työskentelyssä. Nuorten näkemyksen mukaan sosiaalityöntekijät tutustuvat heihin liialti dokumenttien välityksellä ja heitä koskevissa dokumenteissa korostuu aikuisten näkökulma nuorten näkökulman jäädessä aikuisten varjoon. Organisaatiomuutoksia suunniteltaessa tulee huomioida asiakkaiden näkemykset heille suunnattujen palveluiden asiantuntijoina. Nuoren kanssa työskentelyyn tulee panostaa, jotta nuori voi kokea tulevansa aidosti kohdatuksi lastensuojelun työskentelyssä. Tätä kautta nuoren osallisuus lastensuojelutyöskentelyssä voi toteutua nykyistä paremmin