Feminismin haaste : seksuaali- ja lisääntymisoikeudet intersektionaalisen tarkastelun kohteena Kairon väestö- ja kehityskonferenssissa, sekä Bolivian Mujeres Presentes en la Histdria-hankkeessa

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen seksuaali- ja lisääntymisoikeuksia intersektionaalisen analyysin avulla kahden eri tapauksen kautta. Ensimmäinen tutkimani tapaus on vuoden 1994 Kairon väestö- ja kehityskonferenssi, joka oli merkittävä mm. siksi, että konferenssissa kuului ensi kertaa naisten oma ääni seksuaali- ja lisääntymisoikeuksiin liittyen. Erityisesti kolmannen maailman naisliikkeet olivat konferenssissa vahvasti näkyvillä. Toisena tutkimuskohteenani on Bolivian perustuslakiprosessin ympärille syntynyt naisliikkeiden toteuttama Mujeres Presentes en la Histöria-hanke (MPH), jonka tarkoituksena oli luoda naisten asioihin keskittyvä perustuslakiehdotus. Bolivian naisjärjestökenttää tutkinut Karin Monasterios toteaa perinteisten feminististen liikkeiden hallinneen diskursiivista kenttää Boliviassa. Nämä liikkeet ovat Monasteriosin mielestä laajalti noudattaneet YK:n julistusten linjaa, eivätkä näin ole edustaneet aidosti bolivialaisten naisten ääntä. Tämä mestitsinaisista koostuva ‘feministinen teknokratia’ on kuitenkin joutunut antamaan sijaa myös muunlaisilla naisjärjestöille poliittisen tilanteen muuttuessa alkuperäiskansaa edustavan M.A.S.-puolueen tultua valtaan. Olen tutkimuksessani kiinnostunut erilaisten valtasuhteiden esiintymisestä lisääntymisoikeuskeskustelussa. Tästä syystä tarkastelen aineistoa intersektionaalisen teorian avulla. Esimerkiksi Kimberlé Crenshaw kritisoi perinteisen feminismin kyvyttömyyttä huomioida muita alistussuhteita, kuten esimerkiksi rotua. Teorian ytimessä on ajatus valtasuhteiden risteyksestä, jossa useampi valtasuhde kohtaa ja tuottaa uudenlaisia alistussuhteita. Tutkimuksessani käytän metodologiana kriittistä diskurssianalyysia, joka soveltuu tutkimukseeni erityisesti siksi, että se on keskittynyt diskurssissa esiintyviin piileviin valtasuhteisiin. Ymmärrän tutkimuksessani valtasuhteet, kuten esimerkiksi etnisyyden ja luokan, Fairdoughn tapaan ideologioina. Faircloughn mukaan etnisyys ja luokka voivat olla ideologisia luonteeltaan, Jos voidaan osoittaa niihin liittyvän poliittisia pyrkimyksiä. Tutkimuskysymykseni on: Miten ideologiat näkyvät seksuaali- ja lisääntymisoikeuskeskustelussa: a) Globaalin tason keskustelussa, jossa kohtaavat paitsi länsimaiset ja kolmannen maailman feministit, mutta myös muut ulkopuoliset tekijät. b) Kolmannen maailman valtion sisäisessä feministisessä keskustelussa, kolonialistisen yhteiskunnan kontekstissa. Analyysissani havaitsin seksuaali- ja lisääntymisoikeuskeskustelussa esiintyvän erilaisia ideologioita. Kairon konferenssin julistuksessa ilmeni uskonnollista, eli pro-natalistista ideologiaa. Väestökasvuun ongelmallisuuteen keskittyvää anti-natalistista ideologiaa, resursseihin keskittyvää köyhyyden ideologiaa, sekä yksilön oikeuteen keskittyvää (feminististä) ideologiaa. MPH-hankkeen analyysissa esiintyi naisten yhtenäisyyttä painottavaa ideologiaa, uskonnollista ideologiaa, köyhyyden ideologiaa, sekä etnisyyden ideologiaa. Yllättäen yksilön oikeuksiin keskittyvää ideologiaa, jota Kairon konferenssissa esiintyi runsaasti, ei MPH-hankkeen aineistosta juuri esiintynyt. Tutkimukseni osoittaa seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien olevan erilaisten ideologioiden kamppailun kohde. Niihin liittyy arvo-, ympäristö- ja resurssikysymyksiä. Seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien ollessa monimuotoinen kysymys asettaa se myös suuren haasteen perinteiselle feminismille, joka on keskittynyt aiheeseen lähinnä yksilön oikeus -näkökulmasta. Intersektionaalisen teorian avulla tutkimukseni osoittaa feminististen liikkeiden haasteen huomioida myös esimerkiksi etnisyyteen ja luokkaan liittyviä alistussuhteita