Volunteerism as a mirror of individuals and society : reflections from young adults in Finland

This study analyses the role of volunteering in the lives of young adults, in their self-reflections related to their identities, life stages, values and religiousness. It aims at understanding the processes related to these themes as perceived by volunteers in the context of late modern self-reflexivity. Life in late modern western societies has been characterized by qualities such as uncertainty, individualism and freedom. Social life is increasingly becoming fragmented and traditional authorities and shared goals are eroding in their influence. Self-reflexivity, active monitoring, realizing and actualizing of the self, have at least partially replaced collective and shared identities and goals. This development has guided individuals in late modern western societies towards increasing individuality, towards the exercise of choice, and personal responsibility. These in turn influence personal identities, values, and religiousness. They are all increasingly viewed as freely chosen, and individually negotiated. In the context of late modern self-reflexivity, volunteering has also been viewed as a field of active self-reflection, especially among young age groups. Volunteerism is embedded in a culture of self-constructed biographical frames, discontinuity and elective group memberships. Moreover, motivations for volunteering can arise from experiences of biographical discontinuity, crises or re-orientations. Volunteering can be used as a tool for coping with this uncertainty, as a means towards self-realization. These self-reflections in relation to volunteering are scrutinized in this study. Four publications, each of which has its discrete research question, investigate volunteering in relation to identity, life stages, values, and religiousness. Quantitative and qualitative data and methods were combined in order to understand the phenomena from different perspectives. The research questions and results of the four publications are combined in the introductory article, which analyses the special role of volunteering as a mirror between individual and cultural values in contemporary Finnish society. Results of the study show that volunteering can be used in reflecting and expressing the core values, identities and religiousness of individuals. The results also indicate different styles of religiousness and range of values that can be associated with volunteering. Despite this considerable range the results of this study show that volunteering has a commonly shared position and role in Finnish society. Volunteering is in this context closely intertwined with egalitarian cultural values. The results of this study indicate that individual volunteers use the cultural category of volunteering in their personal identity work, for reflection on values, worldviews and of the self. This renders the values and meanings ascribed to volunteering personal and sensitive as well. In the Finnish context the traditional cultural value of egalitarianism is currently being contested by the aims of competitiveness and productivity, at least in political rhetoric and decision-making. In this situation volunteering and civil society hold significant positions in the views of individual volunteers. Volunteering seems to have become an oasis of egalitarian values, which are challenged by other sectors of a society undergoing change. Such a conclusion highlights the crucial importance of the voluntary sector in forming, reinforcing and maintaining equality, social justice, freedom, responsibility, and honesty, which are the basic cultural values of Finnish society. It also highlights the importance of the voluntary sector in forming, reinforcing and maintaining the belief and trust of young adults in these values at the societal level. In order for this to be possible, the values that individuals ascribe to the image of volunteering must be compatible with the values that they personally hold important. Thus, the results of this study indicate that egalitarian values ascribed to volunteering as a societal category should be secured.Tutkimus analysoi vapaaehtoistoiminnan roolia nuorten aikuisten elämässä. Perinteisten auktoriteettien vaikutus siihen, miten elämää eletään on nyky-yhteiskunnassa vähentynyt. Itseohjautuvuuden ja valinnan on katsottu ainakin osin korvanneen annetut elämänpolut, arvot ja uskonnollisuuden. Tässä kontekstissa yksilö voi käyttää vapaaehtoistoimintaa välineenä arvojensa, minäkuvansa ja uskonnollisuutensa pohdintaan, etsimiseen ja toteuttamiseen. Tutkimus koostuu neljästä itsenäisestä artikkelista sekä niitä koostavasta yhteenvetoartikkelista. Kullakin yksittäisellä artikkelilla on oma tutkimuskysymyksensä, jonka avulla tarkastellaan vapaaehtoistoiminnan roolia nuorten aikuisten elämässä. Nämä tutkimuskysymykset ja neljän artikkelin tulokset yhdistyvät johdantoartikkelissa, joka analysoi vapaaehtoistoiminnan erityistä roolia yksilöiden ja kulttuuristen arvojen peilinä tämän päivän suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkimuksen aineistoina on käytetty kahta kyselyaineistoa: pääkaupunkiseudun nuorilta aikuisilta kerättyä aineistoa (N=1000) ja 13 maassa yliopisto-opiskelijoilta kerättyä aineistoa (N=9612) sekä vapaaehtoisena toimiville nuorelle aikuisille (24 iältään 21-36-vuotiasta haastateltavaa) tehtyjä elämäntarinallisia teemahaastatteluja. Tutkimuksen teoreettinen tausta on poikkitieteellinen koostuen uskontososiologisista, sosiaalipsykologisista, sosiologisista ja psykologisista näkökulmista vapaaehtoistoimintaan, arvoihin, uskonnollisuuteen ja identiteettiin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yksilöt voivat käyttää vapaaehtoistoimintaa arvojensa, identiteettiensä ja uskonnollisuutensa reflektointiin ja ilmaisemiseen. Vapaaehtoistoimintaan voidaan liittää keskenään hyvin erilaisia henkilökohtaisia arvoja ja elämänkatsomuksia. Moninaisuudesta huolimatta tutkimuksen tulokset osoittavat, että vapaaehtoistoiminnan rooli ja asema suomalaisessa yhteiskunnassa on kietoutunut poikkeuksellisen vahvasti yhteen tasa-arvoa korostavien kulttuuristen arvojen kanssa. Suomalaiset opiskelijat myös pitivät 13 maata käsittävässä tutkimuksessa auttamishaluun liittyviä motiiveja keskeisempinä vapaaehtoistoiminnalleen kuin minkään muun tutkimukseen osallistuneen maan opiskelijat. Tutkimuksen tulosten pohjalta voidaan jopa kysyä, onko vapaaehtoissektorista tulossa tasa-arvon, huolenpidon, vapauden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden siis perinteisten suomalaisten arvojen keidas tai turvavyöhyke suomalaisessa yhteiskunnassa, jossa kilpailukyvyn ja tuottavuuden tavoitteet vallitsevat. Asiasanat: Vapaaehtoistyö, arvot, identiteett