Talousrikos Venäjällä : Oikeusvertaileva tutkimus yritystoiminnan talousrikosten rangaistavuuden alasta historiallisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa Venäjällä ja Suomessa

The main aim of the study is to explore the similarities and differences of criminal liability for economic offences which arises from the constituent elements of a crime as set by Russian and Finnish criminal law. As regards the classification of Russian and Finnish criminal law into different legal families, a systematic comparative analysis was designed to take into account the differing social and historical contexts of the legal systems to be compared. The comparative analysis of the constituent elements of a crime shows that the scope of criminal liability for tax offences, bankruptcy offences and money laundering is narrower in Russian criminal law in comparison with Finnish criminal law. This finding consistently corresponds to the theory of Russian criminal law and previous studies on this subject. One of the main distinctive constituent elements of the objective side of a crime is the nature of the consequences caused by an offence. Evasion of payment of taxes and/or charges by an organization is treated as a crime in the case that the evasion has been committed on a large or an especially large scale. Furthermore, unlawful actions in the event of bankruptcy are regarded as a crime if they have caused large-scale damage. Money laundering by a person as result of a commission of crime by that person is a crime when it has been committed on a large scale. When comparing the above-mentioned constituent elements to functionally corresponding Finnish provisions, a substantial difference in the conditions of the consequences caused by illegal economic actions is discovered. Accordingly, only the aggravated forms of actions according to Finnish criminal law would be qualified as crimes in Russia. In both systems, the basic rule is that the illegal economic actions are criminal when committing them intentionally. However, it is argued that in Russian criminal law, the higher degree of awareness of a potential criminal actor should be proved when comparing the conditions of intention with Finnish criminal law. On the other hand, proving a person s full awareness of the nature of illegalities is sometimes impossible in practice. In economic offences, a person s intention is often derived from objectively appreciable matters. The narrower scope of criminal liability for economic offences can be explained by different principles and grounds of criminalization and by differences in the sanction systems. In the study, the Russian administrative offence provisions, due to their repressiveness, are acknowledged as being criminal law from the Finnish point of view. The social dangerousness of actions as the main criteria of a Soviet crime still characterizes and legitimizes the criminalization of certain actions in contemporary Russian society.Yksityinen yritystoiminta oli Neuvostoliitossa rikos. Venäjän siirtyminen markkinatalousjärjestelmään tarkoitti sitä, että aikaisemmin rikollisesta toiminnasta tuli sallittua ja kannustettavaa. Muutos merkitsi myös talousrikoksen oikeudellisen sisällön täydellistä muutosta: markkinatalouteen pohjautuvat talousrikossäännökset tulivat Venäjän rikoslakiin vuonna 1997. Tutkimuksessa vertaillaan yritystoimintaan liittyvien vero- ja konkurssirikosten sekä rahanpesun rangaistavuuden eroja Venäjällä ja Suomessa. Venäjän nykyinen rikoslaki on kokonaisuudessaan kaksi kertaa ankarampi kuin Suomen rikoslaki. Nyky-Venäjän kriminaalipoliittinen linja on kuitenkin selvästi lievempi yritystoiminnassa väärinkäytöksiin syyllistyneitä talousrikollisia kohtaan Suomen kriminaalipolitiikkaan verrattuna. Verorikoksista ja velallisen rikoksista ei lain mukaan joudu Venäjällä rikosvastuuseen yhtä helposti kuin Suomessa. Esimerkiksi törkeästä kirjanpitorikoksesta voi Suomessa saada vankeusrangaistuksen, mutta vastaavaa tekoa ei Venäjällä pidetä rikoksena, ellei se liity vero- tai konkurssirikoksiin. Venäjällä verorikoksen keskeinen tunnusmerkki on maksamattomien verojen suuri määrä. Suuri määrä tarkoittaa sitä, että Venäjällä pidetään rikoksena vasta sellaista tekoa, joka Suomessa täyttäisi törkeän veropetoksen tunnusmerkit. Myös konkurssiin liittyvillä väärinkäytöksillä on aiheutettava suuri vahinko, jotta ne olisivat rikoksia. Venäjän talousrikosten korkeampi rikosvastuukynnys verrattuna Suomeen on linjassa keskeisen valtioiden rikosoikeusjärjestelmiin liittyvän eron kanssa: Venäjällä rikosvastuu edellyttää huomattavasti useammin vakavan vahinkoseurauksen aiheuttamista verrattuna Suomen rikosoikeuteen. Venäjällä yksi talousrikossäännösten lieventämisen peruste on viranomaisten väärinkäytösten torjuminen. Väärinkäytökset ilmenevät esimerkiksi siten, että laillisia yrittäjiä saatetaan keinotekoisesti rikosvastuuseen, jotta heidät saataisiin pois markkinoilta ja heidän omaisuutensa saataisiin jaettua uudelleen. Syynä rikosvastuun korkeaan rajaan Venäjällä on myös sanktiojärjestelmien erilaisuus. Venäjällä talouselämän väärinkäytöksistä määrätään hallinnollisia rangaistuksia huomattavasti laajemmin kuin Suomessa. Sanktiojärjestelmien erot näkyvät myös tilastoissa, sillä rikostilastojen mukaan vero- ja konkurssirikoksista sekä rahanpesusta tuomittujen määrä on pieni. Suomalaisesta näkökulmasta tarkasteltuna venäläinen lainsäätäjä on ristiriitaisessa tilanteessa: suojellaanko laillista yritystoimintaa ja omaisuutta viranomaisten mielivallalta liberalisoimalla rikoslakia vai torjutaanko lainsäädännöllä harmaata taloutta