Finnish A'-movement : Edges and Islands

This thesis investigates Finnish interrogative sentences and similar consructions from the perspective of biolinguistics and the Minimalist Program (Chomsky 1995, Chomsky 2000). Finnish interrogatives display one of the elementary properties of natural language: grammatical movement from one position to another. The movement of the question phrase in an interrogative sentence can be seen as an instance of a more general A′-movement that is typically triggered by discourse factors. The aim of this thesis is to establish an overall view to the A′-movement phenomena in Finnish that functions as a basis for future research on these topics. The focus of the investigation is on two syntactic phenomena: the syntactic edge position that is the target of A′-movement and island conditions that restrict movement to this position. In Finnish interrogative sentences, the question phrase targets the edge of a finite clause. However, the presence of an edge position can be observed in a variety of phrases in Finnish. A particular emphasis of this thesis is on phrases that undergo pied-piping, that is, movement of a larger constituent that contains the interrogative element. It is argued that the position of the wh-phrase at the edge is a necessary pre-requisite for pied-piping in Finnish wh-questions and relative clauses. With this respect, Finnish follows the existing cross-linguistic generalizations on pied-piping. Furthermore, the Finnish recursive piedpiping displays properties of successive cyclic movement via edges of pied-piped phrases, resulting to a form of snowball movement. As a result of a detailed investigation on the syntactic constructions, this thesis provides an inventory of pied-piped phrase types in Finnish and a discussion on the different mechanisms for obtaining the edge position among phrases. Among the island phenomena investigated are the adjunct island condition and constraints on subject extraction. It is proposed that Finnish obeys the adjunct island condition and the availability of subject extraction is sensitive to the presence of subject-predicate agreement, displaying a form of anti-agreement effect.Väitöskirjani tarkastelee suomen kielen kysymyslauseiden rakennetta biolingvistiikan näkökulmasta. Biolingvistiikka tutkii kieltä biologisena, ihmisen aivojen tuottamana ilmiönä. Yksi biolingvistiikan viimeaikaisista tutkimussuuntauksista kielitieteen sisällä on minimalistinen ohjelma, jonka viitekehyksessä olen tarkastellut suomen kielen rakenteita. Suomen kieli kuuluu kieliin, joissa kysymyslause muodostetaan tuomalla yksi kysymyssana tai sen sisältävä lauseke lauseen eteen; sanomme, että kysymyssana siirtyy lauseen tai lausekkeen reunalle. Kysymyssanojen siirtymä voidaan nähdä osana laajempaa siirtymien luokkaa, niin kutsuttuja A′-siirtymiä. A′-siirtymät liittyvät usein jonkin kontekstuaalisen tiedon ilmaisemiseen. Siirtymiin liittyy useita rajoituksia joiden alkuperä voidaan paikantaa lauseen rakenteeseen. Näitä rajoituksia kutsutaan saarekkeiksi. Väitöskirjassani tarkastelen sitä, millaisiin positioihin kysymyssana voi siirtyä suomen kielessä (reunat), sekä siirtymään liittyviä rajoituksia (saarekkeet); yhtenä tavoitteistani on luoda perusta suomen kielen A′-siirtymien tutkimukselle biolingvistiikan viitekehyksessä. Siirtymät ovat erottamaton osa luonnollista kieltä ja siirtymiin liittyviä ehtoja ja rajoituksia pyritään biolingvistiikassa tavoittamaan kieliyhteisillä periaatteilla. Tutkimukseni osoittaa, että keskeiset siirtymiä koskevat kieliriippumattomat ehdot voidaan havaita myös suomen kielessä ja suomen kielen aineisto asettuu näin osaksi laajempaa saarekkeiden tutkimusta. Siirtymiin liittyvistä rajoituksista keskityn tarkastelemaan adjunkteja syntaktisina saarekkeina ja subjektin siirtymään liittyviä ehtoja. Osoitan, että kongruenssi voidaan nähdä yhtenä tekijänä joka rajoittaa subjektin siirtämistä. Biolingvistiikan viitekehyksessä voidaan esittää hypoteesi, jonka mukaan erilaisten siirtymien taustalla on kieliyhteinen operaatio, jonka esiintymiä voidaan havaita eri kielissä eri konteksteissa. Suomen kielen aineisto tukee tätä näkökulmaa: osoitan työssäni että siirtymä ei ole ainoastaan lausetason ominaisuus vaan kysymyssana siirtyy tai muutoin asettuu reunapositioon myös lausekkeiden sisällä. Lisäksi osoitan, että suomen kielen kysymyssanat voivat toteuttaa niin kutsutun lumipallosiirtymän