Pohjaveden pinnankorkeuden mallintaminen männyn kasvun avulla

Tutkimus suoritettiin Lammin Tullinkankaan pohjavesialueelta. Tutkimusalueelta valittiin kaksi metsikköä, jossa toisessa pohjavesi on noin metrin syvyydellä maanpinnasta (sarja 'vedellinen') ja toisessa noin kahden ja puolen metrin syvyydellä (sarja 'vedetön'). Oletuksena oli, että pohjaveden pinnankorkeus vaikuttaa männyn kasvuun alueella, jossa pohjaveden pinta on lähellä maanpintaa. Sarjoja verrattiin toisiinsa sekä ilmasto- ja pohjavesitietoihin. Molemmilta alueilta otettiin yhteensä n. 20 lustonäytettä, joista muodostettiin omat ristiinajoitetut lustokronologiat. Vedellisen sarjan kronologia kattaa vuodet 1872–2008 (137 vuotta) ja vedettömän sarjan kronologia vuodet 1958–2008 (51 vuotta). Vedellisen alueen männyt korreloivat negatiivisesti touko- ja kesäkuun pohjaveden pinnankorkeuden kanssa sekä positiivisesti kesäkuun sademäärän ja helmikuun lämpötilan kanssa. Vedettömän alueen männyt korreloivat negatiivisesti toukokuun sademäärän ja marraskuun lämpötilan kanssa sekä positiivisesti maaliskuun sademäärän kanssa, mutta eivät ollenkaan pohjaveden pinnankorkeuden kanssa. Vedellisen alueen kronologiaa käytettiin monimuuttujaregressiossa selittävänä tekijänä selittämässä toukokuun pohjaveden pinnankorkeutta. Vedellisen kronologian ja toukokuun pohjaveden pinnankorkeuden välisen mallin korjattu selitysaste oli 0,37 ja korrelaatiokerroin 0,62. Ristiinvalidoidutu rekonstruktiomalli kattaa vuodet 1880– 2002. Rekonstruoidusta pinnankorkeusmallista rekonstruoitiin spektrianalyysin avulla tilastollisesti merkitsevä 23,81 a jaksollisuus