Social and material deprivation among youth in Finland : causes, consequences, and coping

Background: Social and material deprivation is associated with poor health, decreased subjective well-being, and limited opportunities for personal development. To date, little is known about the lived experiences of Finnish low-income youths and the general purpose of this study is to fill this gap. Despite the extensive research on socioeconomic income disparities. only a few scholars have addressed the question of how low socioeconomic position is experienced by disadvantaged people themselves. Little is known about the everyday social processes that lead to decreased well-being of economically and socially disadvantaged citizens. Data: The study is based on the data of 65 autobiographical essays written by Finnish low-income youths aged 14-29 (M=23.5I, SD=3.95). The research data were originally collected in a Finnish nationwide writing contest 'Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä' [Everyday Experiences of Poverty] between June and September of 2006. The contest was partaken by 850 Finnish writers. Methods and key concepts: Autobiographical narratives (N=65) of low-income youths were analyzed based on grounded theory methodology (GTM). the analysis was not built on specific pre-conceived categorizations: it was guided by the paradigm model and so-called 'sensitizing concepts'. The concepts this study utilized were based on the research literature on socioeconomic inequalities, resilience, and coping. Socioeconomic inequalities refer to unequal distribution of resources, such as income, social status, and health, between social groups. The concept of resilience refers to an individual's capacity to cope despite existing risk factors and conditions that are harmful to health and well-being. Coping strategies can be understood as ways by which a person tries to cope with psychological stress in a situation where internal or externals demands exceed one's resources, the ways to cope are cognitive or behavioral efforts by which individual tries to relieve the stress and gain new resources. Lack of material and social resources is associated with increased exposure to health-related stressors during the life course. Aims: The first aim of this study is to illustrate how youths with low socioeconomic status perceive the causes and consequences of their social and material deprivation. The second aim is to describe what kind of coping strategies youths employ to cope in their everyday life. The third aim is to build an integrative conceptual framework based on the relationships between causes, consequences, and individual coping strategies associated with deprivation, the analysis was carried out through systematic coding and orderly treatment of the data based on the grounded theory methodology. Results: Finnish low-income youths attributed the primary causes of deprivation to their family background, current socioeconomic status, sudden life changes, and contextual factors. Material and social deprivation was associated with various kinds of negative psychological, social, and material consequences. Youths used a variety of coping strategies that were identified as psychological, social, material, and functional-behavioral. Finally, a conceptual framework was formulated to link the findings together. In the discussion, the results were compared and contrasted to the existing research literature. The main references of the study were: Coping: Aldwin (2007): L a z a r u s * Folkman (1984); Hobfoll (1989. 2001. 2002). Deprivation: Larivaara, Isola. & Mikkonen (20(17): Lister (2004); Townsend (1987); Raphael (2007). Health inequalities: Dahlgren & Whitehead (2007): Lynch, et al. (2000): Marmot & Wilkinson (2006): WHO (2008). Methods: Charmaz (2006): Flick (2009): Strauss & Corbin (1990). Resilience: Cutuli & Masten (2009): Luthar (2006).Tausta: Sosiaalinen ja aineellinen deprivaatio (puute) on yhdistetty heikentyneeseen terveyteen, alentuneeseen koettuun hyvinvointiin ja rajallisiin henkilökohtaisiin kehittymismahdollisuuksiin. Toistaiseksi on olemassa vain vähän tutkimustietoa suomalaisnuorten pienituloisuuden kokemuksellisesta puolesta. Tämä tutkimus pyrkii paikkaamaan aikaisemman tutkimuksen jättämiä aukkokohtia. Sosioekonomisia eroja on tutkittu laajasti mutta vähemmän on tutkimustietoa siitä miten matalaan sosioekonomiseen asemaan kuuluvat itse kokevat oman tilanteensa. Lisäksi on olemassa vain vähän tutkimustietoa erilaisista sosiaalisista prosesseista, jotka voivat johtaa alentuneeseen koettuun hyvinvointiin taloudellisesti ja sosiaalisesti matalassa asemassa olevissa väestöryhmissä. Aineisto: Tutkimuksen aineisto muodostui 65:sta pienituloisen suomalaisnuoren kirjoittamasta omaelämänkerrallisesta tekstistä. Kirjoittajat olivat iältään 14-29 vuotiaita (M=23.5I. SD=3.95). Tutkimusaineisto kerättiin osana 'Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä' -kirjoituskilpailua, joka järjestettiin vuonna 2006 kesä-syyskuun välisenä aikana. Kirjoituskilpailuun osallistui 850 kirjoittajaa eri puolelta Suomea. Menetelmät ja keskeiset käsitteet: Pienituloisten nuorten omaelämäkerrallisia tekstejä (N=65) analysoitiin aineistolähtöisesti hyödyntäen grounded theoryn periaatteita. Aineiston analyysissa hyödynnettiin koodausparadigmaa (coding paradigm) ja ns. herkistäviä käsitteitä (sensitizing eoneepts). Taustakäsitteet pohjautuivat kirjallisuuteen väestöryhmien välisistä sosioekonomista terveyseroista, psykologisesta resilienssistä ja selviytymiskeinoista. Sosioekonomiset erot tarkoittavat resurssien kuten tulojen, sosiaalisen aseman ja terveyden epätasaista jakautumista eri väestöryhmien kesken. Resilienssi viittaa yksilön kykyyn pärjätä ja sopeutua myönteisellä tavalla hyvinvointia sekä terveyttä vaarantavien riskitekijöiden ja riskiolosuhteiden läsnäolosta huolimatta. Selviytymiskeinot ymmärretään keinoiksi, joiden avulla henkilö pyrkii vähentämään stressiä tilanteissa, joissa sisäiset tai ulkoiset vaatimukset ylittävät henkilön omat voimavarat. Keinot voivat olla kognitiivisia tai käyttäytymiseen liittyviä toimintoja, joiden avulla pyritään vähentämään koettua stressiä ja hankkimaan uusia voimavaroja. Aineellisten ja sosiaalisten voimavarojen (resurssien) vähäisyys on aikaisemmissa tutkimuksissa yhdistetty lisääntyneisiin terveyttä vahingoittaviin stressireaktioihin. Tavoitteet: Tutkimuksen ensimmäinen tavoite on kuvata miten pienituloiset nuoret jäsentävät koetun aineellisen ja sosiaalisen iteprivaation syitä ja seurauksia. Tutkimuksen toinen tavoite on kuvata millaisia selviytymiskeinoja pienituloiset nuoret hyödyntävät arkipäivän elämässään. Kolmas tavoite on laatia käsitteellinen malli pienituloisuuteen liittyvistä syistä, seurauksista ja selviytymiskeinoista sekä näiden käsitteiden keskinäisistä suhteista. Tutkimuksen analyysi perustuu aineiston järjestelmälliseen koodaukseen ja kategorisointiin grounded theoryn periaatteiden mukaisesti. Tulokset: Pienituloiset suomalaisnuoret määrittelivät pienituloisuutensa pääasiallisiksi syiksi perhetaustan, nykyisen sosioekonomisen aseman, äkilliset elämänmuutokset ia kontekstuaaliset tekijät. Aineellinen ja sosiaalinen deprivaatio yhdistyi nuorten kertomuksissa lukuisiin kielteisiin psyykkisiin, sosiaalisiin ja aineellisiin seurauksiin. Nuoret hyödynsivät erilaisia selviytymiskeinoja, jotka tässä tutkimuksessa luokiteltiin psyykkisiin, sosiaalisiin, aineellisiin ja toiminnallisiin keinoihin. Tutkimuksen lopussa laadittiin käsitteellinen malli tulosten yhdistämiseksi. Keskusteluosiossa tutkimustuloksia verrattiin olemassaolevaan tulosten kannalta relevanttiin kirjallisuuteen. Tutkimuksen keskeisimmät lähteet: Selviytymiskeinot: Aldvvin (2007): Lazarus & Folkman (1984): Hobfoll (1989. 2001. 2002). Deprivaatio: Larivaara. Isola. & Mikkonen (2007): Lister (2004); Townsend (1987): Raphael (2007). Terveyserot: Dahlgren & Whitehead (2007); Lynch, et ai. (2000): Marmot & Wilkinson (2006): WHO (2008). Menetelmät: Charmaz (2006): Flick (2009): Strauss & Cornin (1990). Resilienssi: Cutuli & Masten (2009); Luthar (2006)