Studies on Stone Age Housepits in Fennoscandia (4000 - 2000 cal BC) : Changes in ground plan, site location and degree of sedentism

Housepits have a remarkably short research history as compared to Fennoscandian archaeological research on the Stone Age in general. The current understanding of the numbers and the distribution of Stone Age housepits in the Nordic countries has, for the most part, been shaped by archaeological studies carried out over the last twenty to thirty years. The main subjects of this research are Neolithic housepits, which are archaeological remains of semi-subterranean pithouses. This dissertation consists of five peer-reviewed articles and a synthesis paper. The articles deal with the development of housepits as seen in the data gathered from Finland (the Lake Saimaa area and south-eastern Finland) and Russia (the Karelian Isthmus). This synthesis expands the discussion of the changes observed in the Papers to include Fennoscandian housepit research as a whole. Certain changes in the size, shape, environmental location, and clustering of housepits extended into various cultures and ecological zones in northern Fennoscandia. Previously, the evolution of housepits has been interpreted to have been caused by the adaptation of Neolithic societies to prevailing environmental circumstances or to re-organization following contacts with the agrarian Corded Ware/Battle Axe Cultures spreading to North. This dissertation argues for two waves of change in the pithouse building tradition. Both waves brought with them certain changes in the pithouses themselves and in the practices of locating the dwellings in the environment/landscape. The changes in housepits do not go hand in hand with other changes in material culture, nor are the changes restricted to certain ecological environments. Based on current information, it appears that the changes relate primarily to the spread of new concepts of housing and possibly to new technology, as opposed to representing merely a local response to environmental factors. This development commenced already before the birth of the Corded Ware/Battle Axe Cultures. Therefore, the changes are argued to have resulted from the spreading of new ideas through the same networks that actively distributed commodities, exotic goods, and raw materials over vast areas between the southern Baltic Sea, the north-west Russian forest zone, and Fennoscandia.Asumuspainanteiden tutkimushistoria on varsin lyhyt verrattuna koko Fennoskandian kivikauden arkeologiseen tutkimukseen. Vallitseva käsitys kivikautisten asumuspainanteiden määrästä ja alueellisesta jakaumasta Pohjoismaissa on muotoutunut vasta viimeisen kahden kolmenkymmenen vuoden aikana tehdyn tutkimuksen kautta. Tämä tutkimus keskittyy neoliittisiin asumuspainanteisiin, jotka ovat osaksi pohjaltaan maahan kaivettujen kuoppatalojen arkeologisia jäänteitä. Väitöskirja koostuu viidestä vertaisarvioidusta artikkelista ja tuloksia yhdistävästä synteesiosiosta. Artikkeleissa käsitellään asumuspainanteiden kehitystä Suomesta (Saimaan vesistöalue ja Kaakkois-Suomi) ja Venäjältä (Karjalankannas) kerätyn aineiston kautta. Synteesiosiossa artikkeleissa tehdyt havainnot liitetään osaksi Fennoskandian aikaisempaa asumuspainannetutkimusta. Tietyn suuntaiset muutokset asumuspainanteiden koossa, muodossa, sijoittumisessa luonnonympäristöön ja ryvästymisessä leviävät pohjoisessa Fennoskandiassa eri kulttuuripiireihin ja luonnonympäristöltään erilaisille alueille. Aiemmin asumuspainanteissa havaitun kehityksen on selitetty olevan seurasta joko neoliittisten yhteisöjen mukautumisesta vallitseviin ympäristöolosuhteisiin tai paikallisyhteisöjen ja pohjoiseen levittäytyvien, taustaltaan agraaristen nuora-/sotakirveskulttuurien välisten kontaktien aiheuttamista yhteisöjen uudelleenorganisoitumisesta. Tässä väitöskirjassa esitetään asumuspainanteiden rakennustradition muuttuneen kahden muutosaallon seurauksena. Molemmat aallot tuovat mukanaan tiettyjä muutoksia sekä asumuspainanteisiin että tapaan sijoittaa asumukset ympäristöön. Nämä muutokset eivät kulje käsi kädessä muiden materiaalisessa kulttuurissa tapahtuneiden muutosten kanssa, eivätkä ne rajoitu vain tietynlaisiin luonnonympäristöihin. Asumuspainanteissa näkyvät muutokset liittyvät ennemmin uusien asumiseen liittyvien käsitysten ja mahdollisesti teknisten innovaatioiden leviämiseen kuin paikallisen yhteisön luonnonympäristön muutosta seurailevaan kehitykseen. Havaitut muutokset alkoivat jo ennen nuora-/sotakirveskulttuurien muotoutumista. Väitöskirjassa argumentoidaan asumuspainanteissa näkyvien muutosten olevan seurausta uusista käsityksistä, jotka levisivät saman kontaktiverkon kautta, joka levitti niin raaka-aineita kuin arkipäiväisiä ja eksoottisiakin tavaroita laajoille alueille eteläisen Itämeren, Luoteis-Venäjän metsäalueen ja Fennoskandian välillä