Ethics in a Technological World : Framing the Questions and Three Approaches

This study addresses the following question: How to think about ethics in a technological world? The question is treated first thematically by framing central issues in the relationship between ethics and technology. This relationship has three distinct facets: i) technological advance poses new challenges for ethics, ii) traditional ethics may become poorly applicable in a technologically transformed world, and iii) the progress in science and technology has altered the concept of rationality in ways that undermine ethical thinking itself. The thematic treatment is followed by the description and analysis of three approaches to the questions framed. First, Hans Jonas s thinking on the ontology of life and the imperative of responsibility is studied. In Jonas s analysis modern culture is found to be nihilistic because it is unable to understand organic life, to find meaning in reality, and to justify morals. At the root of nihilism Jonas finds dualism, the traditional Western way of seeing consciousness as radically separate from the material world. Jonas attempts to create a metaphysical grounding for an ethic that would take the technologically increased human powers into account and make the responsibility for future generations meaningful and justified. The second approach is Albert Borgmann s philosophy of technology that mainly assesses the ways in which technological development has affected everyday life. Borgmann admits that modern technology has liberated humans from toil, disease, danger, and sickness. Furthermore, liberal democracy, possibilities for self-realization, and many of the freedoms we now enjoy would not be possible on a large scale without technology. Borgmann, however, argues that modern technology in itself does not provide a whole and meaningful life. In fact, technological conditions are often detrimental to the good life. Integrity in life, according to him, is to be sought among things and practices that evade technoscientific objectification and commodification. Larry Hickman s Deweyan philosophy of technology is the third approach under scrutiny. Central in Hickman s thinking is a broad definition of technology that is nearly equal to Deweyan inquiry. Inquiry refers to the reflective and experiential way humans adapt to their environment by modifying their habits and beliefs. In Hickman s work, technology consists of all kinds of activities that through experimentation and/or reflection aim at improving human techniques and habits. Thus, in addition to research and development, many arts and political reforms are technological for Hickman. He argues for recasting such distinctions as fact/value, poiesis/praxis/theoria, and individual/society. Finally, Hickman does not admit a categorical difference between ethics and technology: moral values and norms need to be submitted to experiential inquiry as well as all the other notions. This study mainly argues for an interdisciplinary approach to the ethics of technology. This approach should make use of the potentialities of the research traditions in applied ethics, the philosophy of technology, and the social studies on science and technology and attempt to overcome their limitations. This study also advocates an endorsement of mid-level ethics that concentrate on the practices, institutions, and policies of temporal human life. Mid-level describes the realm between the instantaneous and individualistic micro-level and the universal and global macro level.Tutkimus selvittää eettisen ajattelun mahdollisuuksia teknistyneessä maailmassa. Temaattisesti kysymys jakautuu kolmeen osaan. Ensinnä, tekninen kehitys asettaa etiikalle uusia haasteita. Toiseksi, perinteisten eettisten käsitteiden ja teorioiden soveltaminen voi kohdata ongelmia teknistyneessä maailmassa. Kolmanneksi, tieteellis-tekninen kehitys on muuttanut käsityksiä rationaalisuudesta tavoilla, jotka kyseenalaistavat eettisen ajattelun perusteltavuutta sinänsä. Tutkimus on otteeltaan ja metodeiltaan filosofinen. Se käyttää tavallisia filosofisen perustutkimuksen metoja: tekstien kriittistä tulkintaa sekä käsite- ja argumentaatioanalyysia. Tutkimusongelman temaattisen kartoituksen jälkeen tutkimus kuvaa ja analysoi kolmea keskeistä lähestymistapaa tekniikan ja etiikan suhteisiin. Näistä ensimmäinen on Hans Jonasin filosofinen hanke, joka keskittyy orgaanisen elämän ontologian kuvaamiseen sekä vastuun imperatiivin muotoilemiseen. Jonas näkee modernin länsimaisen ajattelumaailman nihilistisenä: se on kykenemätön ymmärtämään orgaanista elämää eikä tarjoa mieltä moraalille. Nihilismin taustalla on Jonasin mukaan länsimaisen ajattelun perustuva dualistisuus, joka erottaa ihmisen tietoisuuden materiaalisesta, tieteen tutkimasta maailmasta. Jonas pyrki kehittämään ontologista perustaa teknistyneen sivilisaation etiikalle. Tällaisen etiikan tulisi voida perustella ihmiskunnan vastuu tulevia sukupolvia kohtaan. Toinen lähestymistapa on Albert Borgmannin tekniikan filosofia, joka keskittyy arvioimaan teknisen kehityksen vaikutuksia jokapäiväiselle elämälle. Borgmann myöntää, että moderni tekniikka on tuonut vapautta vaivoista, vaaroista ja sairauksista. Myöskään liberaali demokratia, tasa-arvo ja itsensä toteuttaminen eivät nykyisenkaltaisina olisi mahdollisia ilman laajamittaista teknistymistä. Borgmann kuitenkin argumentoi, että moderni tekniikka myös uhkaa hyvän elämän ehtoja. Tämä on seurausta ennen kaikkea teknisen kehityksen liittyvistä elämää jäsentävästä muodosta, laiteparadigmasta (device paradigm). Hyvä elämä voi hänen mukaansa toteutua tieteeellis-teknistä objektivointia ja laitteistumista pakenevien asioiden piirissä. Larry Hickmanin deweylainen tekniikan filosofia on kolmas tarkasteltava lähestymistapa. Hickmanin työssä keskeistä on erittäin laaja teknologian (technology) käsite. Teknologia on Hickmanin ajattelussa ihmisen evoluutiopohjainen tapa sopeutua omaan ympäristöönsä. Sopeutuminen tapahtuu kokeellisen ja reflektiivisen uskomusten ja tottumusten muokkaamisen kautta. Hickman argumentoi monien perinteisten erottelujen uudelleenarvioinnin puolesta. Näitä ovat arvo/tosiasia, tuotanto/käytäntö/teoria, sekä yksilö/yhteiskunta. Hickman ei myöskään myönnä tekniikan ja etiikan välillä olevan kategoriaeroa: moraaliset arvot ja normit on asetettava samanlaisen kokemuksen nojaavan arvioinnin kohteeksi kuin kaikki muutkin käsitykset. Tutkimus argumentoi monitieteisen tutkimusotteen puolesta tekniikan etiikan lähtökohtana. Tutkimusotteen tulisi hyödyntää tekniikan filosofian, soveltavan etiikan sekä tieteen ja teknologian sosiaalisen tutkimuksen vahvuuksia ja kyetä ylittämään niiden rajoitukset. Tutkimuksen johtopäätöksenä on myös keskitason etiikan korostaminen tutkittujen kysymysten yhteydessä. Keskitason etiikkaa fokusoi käytäntöjen, instituutioiden ja politiikkojen (policy) tarkasteluun. Tämä alue jää usein yksilöiden valintoja tutkailevan mikro-tason ja viimekätisiä oikeudenmukaisuuden periaatteita tarkastelevan makrotason väliin ja saa osakseen liian vähän huomiota