Do UNESCO Schools in Finland Prepare Their Students for the Future? : A Study of Their School-based Curriculums

The purpose of the research was to study how Finnish lower-stage schools participating in the international network of UNESCO schools, also called the Associated Schools Project (ASP), prepare their students for the future at the level of their school-based curriculums. In the research, the future trends were discussed, and the importance of their consideration in educational practice was explained from a global viewpoint: Based on the examination of today's problematic world state, and development trends characterized by globalization, the challenges and demands set for schooling and education in the future were discussed. Understanding the significance of an individual's action and responsibility was considered to be the central resource for building a more just and sustainable future. The study was grounded on a theoretical model developed by the researcher, which combined the models of Dalin & Rust (1996) and UNESCO (Delors et al. 1996) about future-oriented learning. The model consists of four basic elements of curriculum; "Nature", "Culture", "Myself", and "Others", and four dimension of learning; "Learning to know", "Learning to do", "Learning to live together" and "Learning to be". The model represents the holistic aspect of educational theory, and its aim is to maintain a balance between its different components. The research material composed of ten lower-stage UNESCO schools' school-based curriculums. They were analyzed using the theoretical model by the methology of content analysis. The research results were notably consistent between the different schools. They showed cultural learning and learning concerned with "myself" to be clearly more emphasized than learning referring to nature and other people. In addition, they reflected the central position of subjects, knowledge and skills, thus leaving the development of the pupils' personalities, and particularly learning concerned with living with other people, in a marginal role. The question about whether the schools prepare for the future interms of their curriculums, was discussed in the light of the results. The research offered a way and a model to approach the relationship between education and the future, and to evaluate schools' future-orientation. Based on the results, the schools are suggested to lay more stress on learning concerned with nature and other people, and focus more on developing the mental capasities of their pupils and competencies they need for living with other people. Above all, what the present societies require of schools is education which produces balanced and broadly aware human beings who have the mental strength to face the challenges of the future and abilities to direct it along the lines they desire.Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka Suomessa sijaitsevat kansainväliseen UNESCO-, toiselta nimeltään Associated Schools Project- (ASP), kouluverkkoon kuuluvat ala-asteen koulut kasvattavat oppilaitaan tulevaisuuteen opetussuunnitelmiensa tasolla. Tutkimuksessa tarkasteltiin tulevaisuutta ja perusteltiin sen huomioimisen tärkeyttä kasvatuksellisessa toiminnassa globaalista näkökulmasta käsin: Tämänpäivän problemaattisen maailmantilan ja globalisaation siivittämän kehityskulun pohjalta keskusteltiin tulevaisuuden kasvatukselle ja koulutukselle asetetuista haasteista ja vaatimuksista. Keskeisenä voimavarana oikeudenmukaisemman ja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiselle pidettiin yksilön toiminnan merkityksen ja vastuun ymmärtämistä. Tutkimus nojautui tutkijan laatimaan teoriamalliin, joka yhdisti Dalin & Rust:n (1996) ja UNESCO:n (Delors et al. 1996) mallit tulevaisuuteen suuntautuvasta oppimisesta. Malli koostuu neljästä opetussuunnitelman peruselementistä; luonnosta, kulttuurista, "minästä" ja muista ihmisistä, ja neljästä oppimisen ulottuvuudesta; tietämään, tekemään, "olemaan" ja toisten kanssa elämään oppimisesta. Malli edustaa kasvatusteorian holistista näkökulmaa, ja sen pyrkimyksenä on säilyttää tasapaino sen eri komponenttien välillä. Tutkimusaineistona oli kymmenen UNESCO-ala-asteen koulun koulukohtaista opetussuunnitelmaa, jotka analysoitiin hahmotellun teoriamallin pohjalta sisällönanalyysin metologiaa käyttäen. Tutkimustulokset olivat huomattavan yhdenmukaiset eri koulujen välillä. Ne osoittivat, että kulttuurista ja "minään" kohdistuvaa oppimista korostettiin selvästi enemmän kuin luontoon ja toisiin ihmisiin kohdistuvaa oppimista. Opetussunnitelmat heijastivat myös vahvaa oppiaine-, tieto- ja toimintakeskeisyyttä, jolloin oppilaan persoonallisuuden kehittyminen, ja erityisesti toisten ihmisten kanssa elämään oppiminen jäivät marginaaliseen osaan. Kysymystä siitä, kasvattavatko koulut opetussuunnitelmiensa perusteella tulevaisuuteen, tarkasteltiin saatujen tulosten valossa. Tutkimus tarjosi yhden tavan ja mallin lähestyä kasvatuksen ja tulevaisuuden välistä problematiikkaa, ja tutkia koulujen tulevaisuuteen suuntautuneisuutta. Saatujen tulosten pohjalta kouluja kehotetaan painottamaan enemmän luontoa ja toisia ihmisiä tarkastelevia aiheita, ja keskittämään voimavarojaan enemmän oppilaiden henkisten ominaisuuksien ja yhdessäelämisen taitojen kehittämiseen. Nykyisyys edellyttää ennen kaikkea tasapainoisten ja laaja-alaisesti tietoisten ihmisten kasvattamista, joilla on henkistä vahvuutta kohdata tulevaisuuden haasteet ja kykyjä ohjata niitä haluamaansa suuntaan