Koulu muistoissa : tulevat opettajat muistelevat kouluaikaansa

Tutkielmassa tarkasteltiin opettajaksi opiskelevien koulumuistoja ja niissä esiintyviä positiivisia ja negatiivisia kokemuksia koulusta, oppimisesta ja opettajasta. Tutkimusmetodiksi valittiin koulumuistoista kirjoittaminen tarkoituksena helpottaa sekä kokemusten tuomista tietoisuuteen että niiden myöhempää käsittelyä kirjallisina dokumentteina. Opiskelijoita pyydettiin kirjoittamaan erään yhteisen luennon alussa parhaasta ja huonoimmasta koulumuistostaan. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa opiskelijoiden muistoja koulusta. Tutkimuksen avulla pyrittiin myös osittain selittämään kokemuksien yhteyksiä toisiinsa. Tutkimusongelmina esitettiin seuraavat kysymykset: minkälaisia muistoja koulusta tulee ensimmäisenä mieleen, miten opettajan merkitys näkyy kyseisissä muistoissa, minkälaisen kuvan opiskelijoiden muistot antavat koulusta, ja miten muistoissa kuvatut koulukokemukset ovat mahdollisesti vaikuttaneet opiskelijoiden myöhempään elämään. Tutkimusjoukko koostui 101:stä Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen ensimmäisen vuoden opiskelijasta, lastentarhanopettajan, luokanopettajan, kotitalousopettajan sekä käsityöopettajan koulutuslinjoilta. Koulumuistot sijoittuivat pääasiassa peruskouluaikaan, sillä opiskelijoista suurin osa oli alle 25-vuotiaita. Opiskelijoiden kirjoittamat muistot analysoitiin ja tulkittiin kvalitatiivisen tutkimusotteen mukaisesti. Analysointiluokkien muodostamiseen saatiin malli kahdesta aikaisemmasta tutkimuksesta. Ruotsalaisen Pérez Prieton koulukokemustutkimus ja amerikkalaisen Johnson Rothenbergin tutkimus opiskelijoiden koulumuistoista toimivat tämän tutkimuksen tärkeimpinä lähteinä teoriataustassa. Tutkimustulosten mukaan yli puolet opiskelijoiden koulumuistoista liittyi opettajaan. Opettajanvaikutus oli merkittävin negatiivisten muistojen kohdalla ja suurin osa maininnoista esiintyi nöyryytyskokemusten yhteydessä. Nöyryyttävinä koettiin tilanteet, joissa opettaja oli rankaissut julkisesti tai toiminut oppilaan oikeuksia vastaan. Positiivisissa muistoissa opettaja esiintyi noin viidesosassa maininnoista, pääasiassa menestymiskokemusten ja haastavuuden yhteydessä. Menestymiskokemukset,joihin liittyi yleensä itsensä toteuttamisen mahdollisuus, muodostivat suurimman parhaiden koulumuistojen luokan. Myös kaverit ja koulun ilmapiiri olivat merkittäviä tekijöitä niin hyvien kuin huonojenkin kokemusten kohdalla. Muita analysointiluokkia edellisten lisäksi olivat epäonnistuminen, turhautuminen, arvostelu, koulunvaihto ja rehtori. Teoreettisessa viitekehyksessä selvitettiin kokemuksen käsitettä ja sen soveltuvuutta tutkimuksen kohteeksi. Tärkeitä lähteitä tutkimuksen kokemuksellisen luonteen kannalta olivat Deweyn ja Jarvisin teokset, joissa käsiteltiin kokemuksen merkitystä kasvatukselle ja oppimiselle sekä reflektion vaikutusta kokemuksen merkittävyydelle. Lisäksi tarkasteltiin tutkimuksia koulukokemusten merkittävyydestä opettajaopiskelijoille ja opettajan merkityksestä oppilaalle tärkeänä aikuisena