Lääkehoidon kokonaisarvioinnin kustannusvaikuttavuus : järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus

Medication review is relatively new intervention in Finland that potentially promotes safe and rational use of medicines. During the recent years, the effectiveness of different kind of medication review procedures has been evaluated in many countries. The results considering the cost-effectiveness have varied and conclusions have been difficult to make. Because of the limited resources, the funders and decisionmakers need evidence-based effectiveness data to get the best possible value for the money spent in health care. The aim of the study was to gather, analyze and summarize the published data of costeffectiveness of the medication review by means of a systematic review. The aim was also to represent the medication review as a concept, procedure and study objective. This study was conducted as an analysis of study methods applied in published studies on cost-effectiveness of medication review procedures. In total, 947 references were found using a systematic literature search covering three electronic databases (Medline, CRD and IPA). Most of the references were excluded based on titles and abstracts, and 85 full-text articles were evaluated. After the duplicates were removed, 11 articles met the requested inclusion criteria and were entered to the study. There was a lot of variation between selected articles. In five articles the description of the medication review was not detailed or the intervention was not equal to the expected content level. Also the outcomes measures used in the studies varied. Most studies measured the use of medicines or the number of drug-related problems in different ways. Quality of life was applied as an outcome measure only in five studies and none of the studies were able to show statistically significant differences between intervention and control groups. Mortality was measured in four studies. In most studies the definition and calculation of the costs was limited and inadequate for proper economic evaluation. It was also common that only the direct drug costs from patient's perspective were calculated. The cost of pharmacist's working hours was taken into account in five studies. The incremental analysis was performed only in one study which also got high quality scores compared to all other studies. On the whole the economic evaluations in the selected studies were of low quality and performed in simple a way.Suomessa lääkehoidon kokonaisarviointi on verraten uusi toimintamuoto, joka on noussut esiin mahdollisena keinona vaikuttaa lääkehoidon turvallisuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen. Eri maissa on viime vuosina julkaistu useita lääkehoidon kokonaisarviointia vastaavia toimintakäytäntöjä koskevia tutkimuksia, joiden tulokset kustannusvaikuttavuudesta ovat olleet ristiriitaisia ja johtopäätöksiä on vaikea tehdä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli koota, analysoida ja tiivistää järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen avulla tiedot siitä, miten lääkehoidon kokonaisarvioinnin kustannusvaikuttavuutta on tutkittu. Lisäksi tutkimuksessa kuvattiin lääkehoidon kokonaisarviointi käsitteenä, toimintamallina ja tutkimuskohteena kirjallisuuden perusteella. Tutkimuksen empiirinen osa tehtiin aiempien tutkimusasetelmien metodologisena analyysinä. Aineistona käytettiin kirjallisuushaun avulla löydettyjä julkaistuja tutkimuksia. Tietokantahaulla löydettiin 947 viitettä, joista valtaosa suljettiin otsikon tai abstraktin perusteella pois. Yksityiskohtaiseen tarkasteluun koko kirjallisuushaun perusteella päätyi 85 artikkelia, joista lopulliseen katsaukseen sisällytettiin duplikaattien poiston sekä määriteltyjen mukaanotto- ja poissulkukriteerien perusteella yhteensä 11 tutkimusjulkaisua. Tutkimusten (n = 11) välillä esiintyi suuria eroja sen suhteen, miten intervention sisältö oli kuvattu artikkeleissa. Viidessä artikkelissa lääkehoidon kokonaisarviointi oli kuvattu epätarkasti tai se ei vastannut ilmoitettua sisältötasoa. Myös tutkimusartikkeleissa käytetyt lopputulosmuuttujat ja vaikuttavuusmittarit vaihtelivat, suuressa osassa tutkimuksista mitattiin eri tavoin joko lääkkeiden käyttöä tai lääkehoitoon liittyvien ongelmien määrää. Elämänlaatumittaria oli käytetty ainoastaan viidessä tutkimuksessa, eikä yhdessäkään näistä tutkimuksista voitu osoittaa tilastollista eroa elämänlaadussa interventio- ja kontrolliryhmien välillä. Kuolleisuutta oli mitattu neljässä tutkimuksessa. Valtaosassa tutkimuksista kustannukset oli määritelty ja laskettu yksinkertaistaen ja puutteellisesti, jotta kattava taloudellinen arviointi olisi ollut mahdollista suorittaa. Eniten oli laskettu pelkkiä lääkekustannuksia ja niiden muutoksia potilaan näkökulmasta. Farmasistin työajan hinta oli otettu huomioon kokonaiskustannuksissa viidessä tutkimuksessa. Vain yhdessä tutkimuksessa oli tehty inkrementaalinen analyysi ja kyseinen artikkeli sai selvästi muita korkeammat taloudellisen arvioinnin laatupisteet. Pääasiassa artikkeleissa esiintyneet taloudelliset arvioinnit olivat metodologialtaan heikkolaatuisia. Lääkehoidon kokonaisarvioinnin kustannusvaikuttavuudesta ei ole riittävästi korkeatasoista tutkimustietoa selkeiden johtopäätösten tekemiseksi. Kustannusvaikuttavuuden osoittamiseksi tarvitaan huolellisesti suunniteltu ja toteutettu kontrolloitu tutkimus, tarkasti määritelty interventio, riittävä seuranta-aika sekä kaikkien osapuolten oleellisten kustannusja hyötytekijöiden tunnistaminen ja arvottaminen. Kliinisen vaikuttavuusmittauksen lisäksi tulevissa tutkimuksissa on tärkeää ottaa huomioon myös terveyteen liittyvän elämänlaadun mittaaminen