Miksi kehollisuuden ymmärtäminen on tärkeää sosiaalityössä?

Tutkielmani tarkoitus oli tavoitella vastausta kysymykseen: Miksi kehollisuuden ymmärtäminen on tärkeää sosiaalityössä? Tutkielmassani tuon esiin Merleau-Pontyn kehofilosofiasta tehdyt tulkinnat vuorovaikutuksen ja kehollisuuden osalta sekä Merleau-Pontyn taustalla vaikuttavien filosofien Martin Heideggerin ja Martin Buberin näkemykset ihmisen kohtaamisesta. Keskeisin käsite Merleau-Pontyn kehofilosofiassa on kontemplatiivinen keho. Muita ydinkäsitteitä ovat objektikeho, koettu keho, kehon kaava, kehon kuva ja kehotietoisuus. Ydin Merleau-Pontyn kehofilosofiassa on mielen ja kehon yhteenkietoutumisen käsitys, "minä olen yhtä kuin kehoni". Objektikeho ymmärretään ulkoapäin tarkasteltavana kehona, kun koettu keho on läsnä sisäisessä kokemuksessa. Martin Heideggerin käsitteistä keskeisiä ovat maailmaan heitettyys, silleen jättämisen asenne, laskeva ajattelu ja epävarsinainen ja varsinainen oleminen. Martin Buberin käsitteet kietoutuvat aktuaalisen Minä-Sinä ja Minä-Se maailman ympärille. Tutkimukseni on laadullinen, filosofinen, fenomenologis-hermeneuttinen tutkimus. Laadullisessa tutkimuksessa tarkoituksena on tilastollisen yleistyksen sijasta kuvata ja ymmärtää tiettyä toimintaa tai ilmiötä. Fenomenologisessa filosofiassa tavoitellaan ilmiöön liittyviä syvempiä merkityksiä ja ajatellaan, että yksittäistapaus on esimerkki yleisestä. Tarkastelen tutkielmassani kehon kokemusta ja havainnointia kohtaamisessa. Fenomenologis-hermeneuttisen tutkimuksen erityispiirre on, että tutkimuksen kohteena on ihminen. Tutkimuksen perustana olevat filosofiset ongelmat ovat ihmiskäsitys ja tiedon käsitys. Tietokysymyksistä keskeisiä ovat ymmärtäminen ja tulkinta ja ydinkäsitteitä kokemus, merkitys ja yhteisöllisyys. Tiedon hankinta koostui kirjallisista lähteistä. Pääasiallisen aineiston muodostivat Merleau-Pontyn kehofilosofinen kirjallisuus ja Merleau-Pontyn kehofilosofiasta tehtyjen tutkimusten tulkinnat ja Martin Heideggerin tutkimuskirjallisuudesta tehdyt tulkinnat sekä Martin Buberin kirjallisuus ja niistä tehdyt tulkinnat. Aineiston analyysi koostui ongelman ideasta, näkökulman ja esiymmärryksen määrittelystä, käsitteiden määrittelyistä ja aiemman tutkimuksen esittelystä ja tulkinnoista. Käytän tutkimuksessani fenomenologista päättelyä kuvaamaan kehollisuutta ilmiönä ja näkökulmana. Etiikka nousee keskeiseksi perusteluksi kehollisuuden ymmärtämisessä. Keskeistä on, että ymmärtääkseen etiikan perustan työskentelyssä sosiaalityöntekijän tulisi kääntyä itseensä löytääkseen kehollisuutensa ja tunnistaakseen oman toimintansa, ajatuksensa ja käsityksensä ihmisestä. Menetelmällisyys ei ole näkemyksessäni olennaista sosiaalityön asiakastyössä, vaikka se helpottaa työskentelyä. Keskeistä on eettinen, kehollinen asennoituminen kohtaamiseen