Hollywoodin presidentit : POTUS roolihahmona 1990-luvun yhdysvaltalaisissa toimintaelokuvissa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimuksen kohteena ovat 1990-luvulla julkaistut yhdysvaltalaiset toimintaelokuvat. Tutkielmassa tarkastellaan Yhdysvaltain presidenttiä roolihahmona näissä elokuvissa. Tutkielman lähtökohtana ovat kognitiivisen elokuva-analyysin perusteet. Perusajatuksena on, että katsojat tekevät hypoteeseja tarinan kulusta ja yrittävät elokuvaa katsellessaan tarkastaa näitä hypoteeseja. Tutkielmassa tarkastellaan sitä, millaisia hypoteeseja katsojat voivat valitsemieni elokuvien POTUS-hahmoista luoda ja miten nämä hypoteesit voivat vaikuttaa katsojien presidenttiyden skeemoihin. Tutkimuksessa tarkastellaan myös sitä, millaista materiaalia valitsemani aineisto antaa katsojalle presidenttiyden skeeman rakentamiseen ja muokkaamiseen. Skeemalla tarkoitetaan sitä mentaalista mallia, jonka pohjalta ihmiset rakentavat käsityksiään ja muodostavat odotuksiaan. Vaikutuksia tarkastellaan ideaalikatsojan (Stafford 2007) kautta. Tutkielman empiirinen elokuva-analyysi on pääosin kuvailevaa ja vertailevaa. Aikaisemman tutkimuksen (Doherty 2001; Stuckey ja Smith 2007) pohjalta on muodostettu kaksi vastaparia POTUS-hahmojen ulottuvuuksista. Näiden vastaparien avulla on luotu neljä eri POTUS-hahmotyyppiä eli hypoteesia: intiimi ja moraalinen, intiimi ja moraaliton, etäinen ja moraalinen sekä etäinen ja moraaliton. Kahden elokuvan POTUS-hahmot on luokiteltu neutraaleiksi, koska ne näkyvät ruudulla niin vähän aikaa, että niiden moraalisuutta ei voi eritellä. Tutkielman analyysiosuudessa kuvaillaan sitä, millaisilla keinoilla näitä hahmotyyppejä rakennetaan. Analyysiosuudessa keskitytään kolmeen elokuvaan, jotka edustavat kukin yhtä hahmotyyppiä. Nämä ovat Independence Day (intiimi ja moraalinen), Deep Impact (etäinen ja moraalinen) ja Clear and Present Danger (etäinen ja moraaliton). Tutkimusta varten on katsottu 17 kappaletta 1990-luvun toimintaelokuvia, eikä niiden joukosta löytynyt yhtään intiimiä ja moraalitonta POTUS-hahmoa. Neutraalien POTUS-hahmojen analysointia ei nähty tarpeelliseksi, koska kyse on pienistä täyterooleista. Analysoiduista elokuvista huomataan, että Independence Dayn POTUS-hahmo on konkreettinen sankari ja tarjoaa katsojalle utopistisen kuvan kansansa pelastavasta presidentistä. Deep Impactin POTUS-hahmo on realistinen kuvaus etäisestä johtohahmosta, joka antaa kriisille kasvot, rauhoittaa kansaa ja toimii valtuuttavana välineenä elokuvan konkreettisille sankareille. Clear and Present Dangerin POTUS-hahmo taas on realistinen pelkokuva vastuuta pakoilevasta ja valta-asemaansa väärinkäyttävästä presidentistä. Otettaessa huomioon kaikki 17 toimintaelokuvaa, tutkielmassa on havaittu kyynisyysaspektiin liittyen, että enemmistö (70,6 %) POTUS-hahmoista on moraalisia. Tuttavallisuusaspektin tulokseksi on saatu, että enemmistö (64,7 %) POTUS-hahmoista on etäisiä. Hahmotyypeissä intiimejä ja moraalisia sekä etäisiä ja moraalisia POTUS-hahmoja on yhtä monta eli 35,3 % kaikista elokuvista. Etäisiä ja moraalittomia POTUS-hahmoja on 17,6 %, etäisiä ja neutraaleja 11,8 %. Merkittävää on myös se, että nekään elokuvat, joissa on moraaliton POTUS-hahmo, eivät kritisoi presidentti-instituutiota tai sen taustalla olevia demokraattisia arvoja