Suomen sahateollisuuden kysyntä ja asiakasrakenne : nykytila ja tulevaisuuden skenaariot

Suomen sahateollisuus elää pitkästä ja hienosta historiastaan huolimatta vuonna 2009 vaikeaa aikaa. Maailman-talouden taantumaan johdosta vientivetoinen teollisuus joutuu leikkaamaan tuotantoaan huippuvuosiin verrattuna lähes puolella. Sahatavaran kysyntä on romahtanut uudisrakentamisen pysähdyttyä kuin seinään. Lisäksi tilannetta on hankaloittanut sahatavaran ylituotanto muualla Euroopassa ja Itä-Euroopan maiden sahateollisuuden kasvu. Kotimaassa tuontipuun hinnat karkasivat liian korkeiksi Venäjän asettamien puun tuontitullien myötä, jonka johdosta myös muun metsäteollisuuden rakennemuutos on saanut uutta vauhtia. Selluteollisuuden siirtyessä kiihtyvällä tahdilla halvempien kuituraaka-aineiden lähteille ja vanhojen tehtaiden sulkeutuessa myös kotimaisen puukaupan tasapaino on järkkynyt. Perinteisen sahateollisuuden tulevaisuus näyttää synkältä, jonka vuoksi sen tulevaisuutta on päätettyä tutkia mm. tässä työssä. Painotus on ollut sahateollisuuden kysynnän ja asiakasrakenteen tulevaisuuden skenaarioissa. Tutkimusta lähdettiin toteuttamaan kvalitatiivisena työnä, jonka primaaridata hankittiin asiantuntijateemahaastatteluin joissa asiantuntijoina toimivat sahateollisuudessa tai alaan liittyvissä työtehtävissä toimivat henkilöt. Tutkimuksen teoreettisena viite-kehyksenä toimi Nordin (2005) sahateollisuuden arvoketjusta muokattu kehys, johon yhdistettiin PESTEK-analyysi. Nordin arvoketjun valittujen osien tutkiminen PESTEK-analyysillä ja teemahaastatteluilla synnyttivät kolme sahateollisuuden skenaarioita vuoteen 2020 asti. Tutkimuksessa käytettiin myös sovellettua delfoi-menetelmää muun muassa hankkimalla skenaarioiden dataa kahdessa vaiheessa. Ensin asiantuntijahaastatteluin ja myöhemmin skenaarioista saatiin palautetta Helsingin yliopiston, Metsäntutkimuslaitoksen ja Euroopan metsäinstituutin järjestämässä skenaariotyöpajassa. Useamman menetelmän käyttämisellä eli triangulaatiolla pyrittiin parantamaan tutkimuksen validiteettia. Tutkimuksen tuloksena syntyi sekä sahateollisuuden nykytilan kuvaus, että sahateollisuuden kolme tulevaisuuden skenaariota. Nykytilan kuvaus tarvittiin, jotta tiedettäisiin lähtökohta skenaarioille. Skenaariot kuvaavat sahateollisuuden kolmea erilaista tulevaisuutta riippuen sen toimijoiden oletetuista toimintamalleista lähtötilanteessa ja matkalla kohti vuotta 2020. Ensimmäisessä skenaariossa sahateollisuuden kehittyminen rajoittuu kovaan hintakilpailuun perustuotteissa ja toiminta on vahvasti markkinoiden syklisyyden armoilla. Toisessa skenaariossa osa sahateollisuuden toimijoista on lähtenyt kehittämään yhteistyötä puunjalostusteollisuuden kanssa vertikaalisen integraation voimin. Tuotteet ovat pitkälle jalostettuja ja markkinat pääosin kotimaassa ja lähialueilla. Kolmannessa ja viimeisessä skenaariossa sahateollisuus hakee ketteryyttä toimintaansa horisontaalisella integraatiolla bioenergiaklusterin kanssa. Tuotannossa jalosteet ovat aiempaa suuremmassa roolissa perustuotteiden rinnalla ja monialaosaamisella taistellaan markkinoiden syklisyyttä vastaan. Vaikeasta tilanteesta huolimatta suomalaisella sahateollisuudella on mahdollisuudet selvitä, mutta se voi vaatia yksittäisten yritysten kohdalla perusteellisia muutoksia liiketoimintamalleihin ja ajattelutapoihin