Part-time work and deviant behaviour among Finnish adolescents

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.The purpose of the present research is to increase our knowledge about adolescent part-time work during the school year, and to examine the association between work and deviant behaviour among Finnish lower-level secondary school students. Three data (Finnish Self-Report Delinquency Studies 1998 and 2001, and School Health Promotion Survey 2000) were analysed in four separate articles. In addition, the study includes the summary article. In two of the original papers the relationship between adolescent part-time work and delinquency was studied, one article explored the association between work and heavy drinking while the remaining one examined the relationship between work and drug use. There is a sound basis for a generalisation of the results for 14 to 16 year-olds. The study shows that there is a significant association between intensive (more than 10 hrs per week) adolescent part-time work and an increased likelihood of delinquency, heavy drinking and drug use. Intensive work and 'adult-like' jobs do not keep adolescents 'off the streets' or 'out of trouble'. Part-time work cannot therefore be used as a strategy for preventing deviant behaviour. However, intensive work was not among the factors most strongly associated with an increased likelihood of deviant behaviour. Common criminological variables, such as parental control and peer-related variables, as well as other relevant variables, such as gender and disposable allowances, were more strongly associated with various types of delinquency. Similarly, low parental control was more strongly associated with an increased likelihood of heavy drinking and the use of drugs. Even so, after controlling several relevant variables, there still remained a significant association between intensive work and an increased likelihood of all deviant behaviours examined. In contrast, moderate work was mostly not associated with deviant behaviour. This research does not claim that adolescent work causes delinquency or substance use, or that work is always bad for adolescents. The study indicates that under certain conditions, working during the school year may be potentially harmful. Work as such is neither good nor bad. It is the characteristics of the job that is essential, among which the number of hours worked, is the most important.Tämän tutkimuksen tarkoituksena on laajentaa tietämystämme suomalaisten peruskoululaisten lukukausien aikaisesta työssäkäynnistä sekä tutkia koululaisten työssäkäynnin ja ongelmakäyttäytymisen välistä suhdetta. Tutkimus koostuu yhteenvetoartikkelista sekä neljästä erillisestä artikkelista, joissa käytettiin yhteensä kolmea kyselyaineistoa: nuorten itse ilmoittamaa rikollisuutta selvittäviä kyselyjä (FSRD) vuosilta 1998 ja 2001 sekä Kouluterveys 2000 -kyselyä (SHPS). Kahdessa ensimmäisessä artikkelissa tutkimuskohteena oli nuorten työssäkäynnin ja itse ilmoitetun rikollisuuden välinen suhde, kolmas artikkeli keskittyi työssäkäynnin ja humalajuomisen yhteyden tarkasteluun, ja neljännessä artikkelissa kohteena oli työssäkäynnin ja huumeidenkäytön yhteys. Tulokset ovat yleistettävissä 14-16 -vuotiaisiin peruskoululaisiin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että runsas (yli 10 tunnin) viikoittainen työssäkäynti on tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä rikollisuuden, humalajuomisen ja huumeidenkäytön kasvaneeseen todennäköisyyteen. Runsas työssäkäynti ja työskentely 'aikuismaisissa työpaikoissa' eivät pidä nuoria 'poissa kaduilta' tai 'poissa pahanteosta'. Näin ollen koulun ohessa tapahtuvaa runsasta työssäkäyntiä ei voi käyttää poikkeavaa tai ongelmallista käyttäytymistä ehkäisevänä keinona tai strategiana. Runsas työssäkäynti ei kuitenkaan ollut niiden tekijöiden joukossa, jotka olivat selvimmin yhteydessä suomalaisnuorten ongelmakäyttäytymiseen. Keskeiset kriminologiset muuttujat kuten vanhempien kontrolli ja vertaisryhmään liittyvät tekijät, sekä muut tärkeät muuttujat kuten sukupuoli ja viikoittain käytettävissä oleva rahamäärä, olivat vahvemmin yhteydessä erityyppisiin rikollisiin tekoihin. Vastaavasti alhainen vanhempien kontrolli oli runsasta työssäkäyntiä voimakkaammin yhteydessä kasvaneeseen todennäköisyyteen käyttää päihteitä. Näistä tuloksista huolimatta on kuitenkin tärkeä huomata, että olennaisten muuttujien vakioimisen jälkeenkin runsaan työssäkäynnin ja poikkeavan käyttäytymisen eri muotojen lisääntyneen todennäköisyyden välillä säilyi tilastollisesti merkitsevä yhteys. Sen sijaan vähäinen tai kohtuullinen työssäkäynti ei pääosin ollut yhteydessä poikkeavaan käyttäytymiseen. Tutkimuksen tulosten perusteella ei voida päätellä, että nuorten työssäkäynti aiheuttaa ongelmakäyttäytymistä, tai että työssäkäynti on aina pahaksi koululaisille. Tutkimus osoittaa ainoastaan, että tietyissä olosuhteissa lukukausien aikainen työssäkäynti voi olla haitallista. Toisin sanoen peruskoululaisten työssäkäynti itsessään ei ole hyvää tai pahaa, vaan olennaisia ovat työn ominaisuudet, erityisesti viikoittaisten työtuntien määrä.Published in E-thesis: http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/val/sosio/vk/kouvonen