Post-Unemployment Wages and Ecomic Incentives to Exit from Unemployment

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.This study represents the results of a comparative econometric analysis of the determinants of earnings and unemployment durations. The analysis uses two sets of panel data, one drawn from the outflows of unemployment and another from the working age population. The earnings of people leaving unemployment are modelled in order to obtain estimates for starting wages in subsequent jobs. With these estimates, the expected income changes associated with labour market transitions are evaluated at the household level. Some 8% of the unemployed are estimated to be unable to increase disposable income of their households through employment, while as much as 43% have to be content with a 25% increase or less. The income variables, with controls for other factors, are then mapped into a flexible competing risks model of unemployment duration. The expected returns to employment is found to be an important determinant of the probability of becoming employed. It appears also that the relative importance of economic incentives has been strengthened in the recession years.Tutkimuksessa analysoidaan työtulojen ja työttömyyden keston määräytymistä ekonometrisin menetelmin. Analyysi perustuu kahteen yksilötason paneeliaineistoon, joista toinen on poimittu työttömyytensä päättäneistä henkilöistä ja toinen koko työikäisestä väestöstä. Työllistyneiden alkupalkkoja mallintamalla saadaan estimaatit työttömyyden jälkeisille alkupalkoille. Näiden estimaattien avulla lasketaan työmarkkinasiirtymien aiheuttamat odotetut muutokset kotitalouksien tuloissa. Tulosten mukaan noin 8% työttömistä on tilanteessa, jossa työllistyminen ei lisää kotitalouden käytettävissä olevia tuloja, kun taas 43%:n arvioidaan joutuvan tyytymään enintään 25%:n tulojen lisäykseen. Tulomuuttujia käytetään myös selittäjinä kilpailevien riskien duraatiomallissa työttömyyden kestoa mallinnettaessa. Työllistymisen aiheuttama odotettu tulonlisäys osoittautuu merkittäväksi työllistymistodennäköisyyteen vaikuttavaksi tekijäksi. Lisäksi taloudellisten kannustimien merkityksen havaitaan korostuneen lamavuosina