Morality and the Social Contract, Binmore's Game Theoretic Model on Determination of a Fair Social Contract

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.In the thesis, I will present a formal game theoretic model on determination of a fair social contract introduced by Binmore (1994, 1998). Bimore considers a social contract as an implicit contract that determines the rights and duties of contracting individuals. Binmore's construction is naturalistic and ethically relativistic. The driving forces are biological and social evolution. Morality is seen as an equilibrium selection mechanism to coordinate among multiple equilibria available. Binmore wants to construct a synthesis of the theories of Rawls (1971) and Harsanyi (1977). He picks up an idea familiar to economists from the theory of the firm and presents three time intervals. In the short run, all the decisions of importance are made. In the medium run, social evolution alters the fair social contract. In the long run, genetic codes adapt to the prevailing shorter run circumstances. In the short run, players are playing two games simultaneously: the game of life where players strategy choices are only restricted by physical, natural and biological constraints and the game of morals where side-stepping from the fair social contract strategies launches punishments on one hand and a negotiation process on the other. The negotiation process takes place behind the veil of ignorance familiar from theories of Rawls and Harsanyi. Binmore uses bayesian decision theory in maximizing empathetic preferences that are identical to extended preferences of Harsanyi. This approach leads Harsanyi to utilitarianism. Binmore, however, sticks to non-commitment approach in the negotiation process. By these means he ends up with a maximin conclusion familiar from Rawls, that Rawls thought to require abandoning bayesian decision theory. In the medium-run the weights of empathetic preferences adapt and finally settle to an evolutionary stable equilibrium. The solutions of Rawlsian and utilitarian approaches coincide. Finally long-run approach presents a theory why the market system has evolved. As far as the scope is restricted to division of market goods, the fair social contract coincides in the long run with the walrasian equilibrium. We proceed by first discussing, how moral and ethical theories fit to traditional economics. We try to shed light on some issues of dispute in economics that are essential for the theory. We will then present the essential tools of game theory necessary for the understanding of the ideas. We will shortly present theories of Rawls and Harsanyi. After presenting the predecessors, we will tackle Binmores theory. First the short and medium run processes are presented. Secondly, we dive into the deep waters of genetic adaptation of long run treatment. Finally, we will present critiques and further ideas.Tässä tutkielmassa esittelen formaalin peliteoreettisen mallin, joka määrittää oikeudenmukaisen sosiaalisen sopimuksen. Mallin esitti Ken Binmore (1994,1998). Binmoren mukaan sosiaalinen sopimus on implisiittinen sopimus, joka määrittää yhteisön jäsenten oikeudet ja velvollisuudet. Teoria on eettisesti naturalistinen ja relativistinen. Moraali nähdään tasapainonvalintamekanismina. Sosiaalista sopimusta muuttavat biologiset ja sosiaaliset voimat. Binmoren haluaa rakentaa synteesin John Rawlsin (1971) ja John Harsanyin (1977) esittämistä teorioista. Hän soveltaa yrityksen teoriasta tuttua tapaa jakaa aika kolmen tason prosesseihin. Lyhyellä aikavälillä tehdään kaikki päätökset. Keskipitkällä aikavälillä sosiaalinen normisto sopeutuu. Pitkällä aikavälillä geneettiset koodistot sopeutuvat vallitseviin lyhyen aikavälin olosuhteisiin. Lyhyellä aikavälillä mallin pelaajat pelaavat kahta peliä samanaikaisesti: elämän pelissä pelaajien strategivalintoja rajoittavat vain luonnolliset, biologiset ja fysikaaliset tekijät kun taas moraalipelissä sosiaalisen normin rikkomisesta seuraa toisaalta rangaistus ja toisaalta vetoomus neuvotella uudelleen siitä, mikä todella on vallitseva sosiaalinen sopimus. Neuvotteluprosessi käydään tietämättömyyden verhon takana, joka on tuttu Rawlsin ja Harsanyin teorioista. Binmore käyttää bayesläistä päätöksentekoteoriaa mallittaakseen yksilökohtaista tavoitefunktiota tietämättömyyden verhon takana. Tämä johti Harsanyin utilitarismiin. Binmore ei kuitenkaan usko Rawlsin ja Harsanyin teorioissa esitettyihin pelaajien mahdollisuuksiin sitoutua. Niinpä Binmore päätyy maximin-päätelmään, joka on tuttu Rawlsin teoriasta. Rawls taas uskoi, että tämän päätelmän saavuttamiseksi olisi luovuttava bayesläisestä päätöksentekoteoriasta. Keskipitkän aikavälin prosessissa empaattisten preferenssien painot sopeutuvat asettuen lopulta evolutionaarisesti vakaaseen tasapainoon. Rawlslainen ja utilitaristinen tasapaino kohtaavat. Pitkällä aikavälillä oikeudenmukainen tasapaino käy yksiin walraslaisen tasapainon kanssa, kun tarkastellaan vain hyödykkeiden oikeudenmukaista jakoa. Tämä selittää Binmoren mukaan markkinoiden syntymisen. Ensin tarkastellaan, kuinka eettiset teoriat sopivat yksiin taloustieteen teorioiden kanssa ja yritämme selvittää joitakin taloustieteen ongelmakohtia tällä alueella. Sitten esittellään tarvittavat peliteoreettiset työkalut sekä käydään läpi lyhyesti Rawlsin ja Harsanyin ideat. Sitten selvitetään yksityiskohtaisesti Binmoren teorian olennaisimmat osat: ensin lyhyen ja keskipitkän aikavälin prosessit ja lopuksi pitkän aikavälin malli. Lopulta esitetään kritiikkiä ja joitakin ideoita jatkokeskustelun pohjaksi