Mahahaavat aikuisella hevosella Suomessa

Työn tarkoituksena oli kartoittaa mahahaavojen esiintymistä aikuisilla hevosilla Suomessa. Työn kliininen osuus suoritettiin kevään 1994 aikana Eläinlääketieteellisellä korkeakoululla marraskuussa 1994 Ypäjän Hevosopistolla. Ennen tähystystä hevosista otettiin tarkka anamneesi ja hevoset tutkittiin kliinisesti ja rektalisoitiin. Tähystykseen käytettiin kolme metriä pitkää Olympus-merkkistä videoendoskooppia. Tutkimukseen osallistui 29 hevosta, joista 14:llä oli mahahaava. Haavautumia esiintyi kaiken ikäisillä hevosilla. Suurin mahahaavafrekvenssi oli 4-7 vuotiailla hevosilla. Lämminveriravureilla oli huomattavasti enemmän haavautumia kuin suomenhevosilla ja puoliveri-ratsuilla. Ruunilla taas oli tammoja ja oriita vähemmän haavautumia. Tutkimusmateriaalissa yleisimmät mahahaavaoireet olivat kilpailustressi, ripuli ja toistuvat koliikit. Muita oireita olivat ruokahaluttomuus, huonokuntoisuus ja laihuus. Kahdella hevosella oli aikaisemmin todettu ahtauma ruokatorvessa - näistä toisella oli mahahaava. 29 tutkimus hevosesta vain yksi oli kliinisesti oireeton. Kipulääkityksen ja ruokinnan aiheuttamia mahahaavoja ei tutkimuksessa todettu. 12 hevosella oli haavautuma rauhasettomassa esophagus-osassa ja viidellä rauhasosassa. Rauhashaavautumista neljä oli pylorusalueella. Rauhasalueen haavautumat ovatkin todennäköisesti alidiagnosoituja, koska pyloruksen tähystys ei onnistu kaikilla hevosilla. Puolet haavautumista oli akuutteja ja verestäviä - puolet paranemassa olevia tai kroonisia ja keratisoituneita. Biopsia otettiin 24 hevoselta sekä rauhasettomalta että rauhaselliseltä limakalvolta. Mahalaukusta saadut biopsiat ovat yleensä hyvin pinnallisia. Täten histologiset löydökset tukevat mahahaavadiagnoosia, mutta negatiivinen tulos ei poissulje mahahaavan mahdollisuutta. Mikroskooppisesti mahahaava diagnosoitiin neljällä hevosella