Sedatiivien ja injektioanesteettien farmakokinetiikka koiralla : kirjallisuuskatsaus

Lääkkeiden kliinisen käytön kannalta on oleellista tuntea niiden farmakokineettiset ominaisuudet. Farmakokinetiikka käsittelee lääkeaineiden vaiheita elimistössä, siis imeytymistä, jakautumista, metaboliaa ja eliminaatiota. Tähän kirjallisuuskatsaukseen on koottu tällä hetkellä saatavilla olevat tiedot Suomessa koirilla käytettävien sedatiivien ja injektioanesteettien farmakokinetiikasta. Pääasiassa on keskitytty nimenomaan koirilla tehtyihin tutkimuksiin. Sedatiiveista kirjallisuuskatsauksessa ovat mukana asepromatsiini, diatsepaami, midatsolaami, ksylatsiini, medetomidiini ja dexmedetomidiini. Lisäksi mukaan on otettu flumatseniili ja atipametsoli, sekä tavallisesti esilääkkeenä käytetty atropiini. Tutkimuksia eri lääkeaineiden farmakokinetiikasta on saatavilla hyvin vaihtelevasti. Esimerkiksi asepromatsiinin kohdalla tutkimustuloksia löytyy ainoastaan enteraalisesta antotavasta, kun taas diatsepaamin ja α2-agonistien farmakokinetiikasta tutkimuksia on tehty suhteellisen runsaasti. Injektioanesteeteista mukana ovat tiopentaali, propofoli, ketamiini ja alfaksaloni. Propofolista tutkimuksia on tehty paljon, ja sen farmakokinetiikkaa on tutkittu niin yksittäisen suonensisäisen injektion, kuin jatkuvan infuusionkin seurauksena. Lisäksi uudesta injektioanesteetista alfaksalonista on saatavilla mielenkiintoista tutkimustietoa. Suomessa yleisesti käytettävistä lääkeaineyhdistelmistä tutkimuksia on kuitenkin saatavilla niukasti. Verrattaessa tässä kirjallisuuskatsauksessa käsiteltyjen lääkeaineiden farmakokineettisiä parametreja Suomen Kennelliiton antidopingvalvonnan ilmoittamiin lääkeaineiden varoaikoihin, tuntuvat varoajat erityisesti injektioanesteettien ja atropiinin kohdalla olevan tarpeettoman pitkiä. Tarkkojen varoaikojen määrittäminen vaatii lisätutkimuksia