Lypsykarjan hedelmällisyys haasteena : säännöllisten tilakäyntien vaikutus hedelmällisyyden tunnuslukuihin, hedelmällisyyshoitoihin ja kiimantarkkailutyöhön

Säännöllisiä hedelmällisyystarkastuksia (=kuukausitarkastus) on Suomessa tehty 1980-luvun alkupuolelta lähtien. Palvelua haluavia tilallisia on enemmän kuin palveluntarjoajia. Yksi syy palvelujen niukkuuteen on, että tietoa terveydenhuoltotyön kannattavuudesta on tarjolla melko vähän. Taloudelliset laskelmat kannattavuuden osoittamiseksi ovat monimutkaisia, toisaalta tuottajan henkisen rasitteen vähentymistä on mahdoton mitata euroissa. Hedelmällisyyden tunnusluvuilla kuvataan karjan hedelmällisyyttä, jolla on vaikutusta tilan taloudelliseen tuottoon. Kokeellisen osuuden tarkoituksena oli selvittää tuottajien mielipiteitä tilakäyntien vaikutuksista sekä hedelmällisyyden tunnuslukujen kehitystä karjoissa, joissa on toteutettu säännöllisiä hedelmällisyystarkastuksia. Tutkimustilat ovat eläinlääkäri Juha Rätön asiakastiloja; valtaosa tiloista sijaitsee Keski-Pohjanmaalla. Tuottajien mielipiteitä kartoitettiin kyselytutkimuksen avulla noin 60 tilalta syksyllä 2004. Karjakohtaisia hedelmällisyyden tunnuslukuja oli käytettävissä noin 80 tilalta vuosilta 2001 – 2005. Kyselyyn vastanneiden tilojen (n=61, 84,7% kaikista tiloista) keskilehmäluku oli 37,9. 67 %:lla tiloista ei ollut tapahtunut muutoksia kiimantarkkailussa vuosien 2001 – 2004 aikana. 27 %:lla tiloista kiimantarkkailuun käytetty aika oli vähentynyt kuukausitarkastusten myötä. Yli 90 % vastaajista koki kuukausitarkastuksista olleen taloudellista hyötyä vähintään kohtalaisesti. 88 % vastaajista koki karjan hedelmällisyyden parantuneen. Vastauksista oli pääteltävissä, että tuottajat olivat erittäin tyytyväisiä kuukausitarkastuksiin ja karjan hedelmällisyyteen liittyvä stressi oli vähentynyt. Hedelmällisyyden tunnusluvuista tarkasteltiin karjatason lepo- ja siemennyskautta sekä tiineysprosenttia aloitussiemennyksestä. Tiloilla, joilla lepokausi oli alkutilanteessa pitkä (yli 90 vrk) tämä lyheni noin 20 vrk ensimmäisten 20 tilakäynnin aikana. Tiloilla, joilla lepokausi oli alkutilanteessa lyhyt (60-69 vrk) tämä pidentyi vastaavasti noin 10 vrk. Kuukausitarkastusten edetessä kaikilla tiloilla keskilepokausi läheni kansallista tavoitetta (60 – 80 vrk). Siemennyskausi lyheni heikoimmilla tiloilla noin yhden kiimakierron verran ensimmäisten 20 tilakäynnin aikana