Korkeasaaren pienten märehtijöiden kokkidioosi

Kuudelta Korkeasaaren eläintarhan pienmärehtijältä kerättiin ulostenäytteitä kokkidiookystojen tutkimiseksi vuoden ajan 1989-90, tarkoituksena määrittää löydetyt Eimeriat lajitasolle. Tutkimuksen toisena tarkoituksena oli selvittää, ovatko tarhan kokkidit isäntäeläin spesifisiä vai pystyvätkö ne infestoimaan suhteellisen läheistä sukua toisilleen olevia naapureitaan. Kartoitusta varten kerättiin 70 ulostenäytettä, joista 43 (61%) oli positiivisia kokkidiookystojen varalta. Alppikauriista (Capra ibex) kerättiin 20 näytettä, joista 16 (80%) olivat positiivisia; markhorista (Capra falconeri) 9, joista 8 (89%); gemssistä(Rupicapra rupicapra) 20, joista 8 (40%); harjalampaalta (Ammotragus lervia) 7, joista 4 (57%); lumivuohelta (Oreamnos americanus) 9, joista 5 (56%); himalajantarilta (Hemitragus jemla hicus) 5 näytettä, joista 0 (0%) positiivisia. Sporuloituneet ookystat jaettiin 16 ryhmään kokonsa, ulkomuotonsa sekä isäntänsä puolesta. Joka lajilla (paitsi larilla) esiintyi vuohen Eimeria alijevia muistuttava pieni pyöreä ookysta. Myöskin E. arloingia ja E. aspheronicaa muistuttavia ookystoja löytyi monelta isäntäeläinlajilta. Ainoastaan lumivuohen E.oreamnin pystyi varmasti määrittelemään lajitasolle asti. Isäntäeläinspesifisyydestä on vaikea sanoa - monet ryhmät muistuttavat suuresti toisiansa vaikka niillä on eri isännät, mutta näinhän on myös laita lampaan ja vuohenkokkidian välillä, joista tiedetään että ne ovat isäntäeläinspesifisiä. Nämä tutkimukseen kuuluvat kuusi märehtijälajia ovat kuitenkin kaikki taksonomialtaan lähempänä toisiaan (ja vuohta) kuin lammasta. Ookystoja valokuvattiin ja kuvista koottiin liite tutkimusraporttiin