Toiminnanohjauksen yhteys arjen toimintakykyyn vaikeusasteeltaan hyvin lievässä–keskivaikeassa Alzheimerin taudissa

Kognition yhteys arjen toimintakykyyn on kliinisen neuropsykologian ekologisen validiteetin kannalta tärkeä tutkimuskohde. Tässä Pro gradu -tutkimuksessa tarkoituksena oli tutkia toiminnanohjauksen yhteyttä arjen toimintakykyyn hyvin lievässä–keskivaikeassa Alzheimerin taudissa (AT). Lisäksi oli tarkoituksena kartoittaa dementian tason vaikutusta toiminnanohjauksen ja arjen toimintakyvyn väliseen yhteyteen. Tutkimuksen aineisto oli varsin iäkästä (keski-ikä 83.53 vuotta), mikä tuo oman lisäarvonsa, sillä näin iäkkäillä vastaavanlaista tutkimusta on tehty hyvin vähän. Tutkimuksen aineisto koostui AT-potilaista, jotka osallistuivat vuosina 2014–2016 HYKS:n iäkkäillä muistisairailla tehtyyn interventiotutkimukseen. Käytettävissä oli interventiotutkimuksen lähtötasomittaukset. Aineisto (n=97) jaettiin hyvin lievään/lievään AT:iin (n=55) ja keskivaikeaan AT:iin (n=42) Clinical Dementia Rating -asteikon (CDR) perusteella. Toiminnanohjausta mitattiin Frontal Assessment Battery -tehtäväsarjalla (FAB) ja arjen toimintakykyä päivittäisiä toimintoja (engl. Activities of Daily Living, ADL) kartoittavalla Alzheimer's Disease Cooperative Study–Activities of Daily Living -kyselyllä (ADCS-ADL). Toiminnanohjauksen yhteyttä arjen toimintakykyyn sekä dementian tason vaikutusta tähän yhteyteen tutkittiin regressionalyysillä. Tässä tutkimuksessa usein havaittua yhteyttä toiminnanohjauksen ja arjen toimintakyvyn välillä ei kyetty toistamaan. Myöskään dementian tasolla ei ollut vaikutusta toiminnanohjauksen ja arjen toimintakyvyn väliseen yhteyteen. Aineistossa saattoi olla runsaastikin muistisairauskomorbiditeettia, fyysistä sairastavuutta sekä korkeaan ikään liittyvää haurastuneisuutta, joilla saattoi olla vaikutusta saatuihin tuloksiin. Lisäksi arjen toimintakykyä käsitteellistettiin ainoastaan ADL-mittarin kokonaispistemäärän keinoin. Jatkossa arjen toimintakykyä tulisi tutkia tarkemmin, yksittäisten ADL-toimintojen tarkkuudella.The relationship between cognition and functional capability is an important research topic as it concerns the ecological validity of clinical neuropsychology. The purpose of this thesis was to explore the relationship between executive functioning and functional capability in very mild to moderate Alzheimer's disease. A further goal was to investigate the effect of dementia severity on the relationship between executive functioning and functional capability. The study sample consisted of relatively aged individuals (mean age 83.53 years), which is meritable, since very few analogous studies have been conducted with as old a sample. The sample of this study consisted of Alzheimer's disease patients who participated in an intervention study involving elderly dementia patients by Helsinki University Central Hospital during 2014–2016. Baseline measurements of the study were used. The sample (n=97) was split into very mild/mild (n=55) and moderate (n=42) Alzheimer's disease using the Clinical Dementia Rating scale (CDR). Executive functioning and functional capability were measured using the Frontal Assessment Battery (FAB) and Alzheimer's Disease Cooperative Study–Activities of Daily Living (ADCS-ADL), respectively. The relationship between executive functioning and fuctional capability was measured using regression analysis. In this study the relationship between executive functioning and functional capability could not be replicated. Furthermore, dementia severity was found to have no effect on the relationship between executive functioning and functional capability. There might have been notable dementia comorbidity, physical morbidity and old age fragility within the sample which have had an impact on the results. Moreover, functional capability was conceptualized using only the total score of the ADL measure. In the future functional capability should be measured more minutely, inspecting the individual items of the selected ADL measure