Ekosysteemipalvelut osana kaupunkirakennetta : Ekosysteemipalvelupotentiaali Espoon Kivenlahdessa

Ecosystem services are benefits people obtain from ecosystems. Ecosystem services can be classified to provisioning, supporting/regulating and cultural services. The target of ecosystem services framework is sustainable management of nature. By applying the ecosystem services framework we can identify ecosystem services and understand the way in which nature benefits people. Ecosystem service approach can be applied for example in landscape planning. This research focuses on urban ecosystem services. Urban landscape is constantly developing. Therefore, decisions that strongly affect ecosystem services are required in landscape planning process. Especially, green areas are decreasing due to new urban structure. Via the concept of green infrastructure, green infra can be designed particularly to produce ecosystem services that support thewhole city structure. Before this is possible, ecosystem services and structures that creates them must be identified. Ecosystem services mapping produce background information for planning. There is no single mapping method as we can map ecosystem services for example by demand, supply or production potential. The objective of this case study was to examine the ecosystem services potential in Kivenlahti by using GIS data. Research was carried out producing two mappings both based on same method but different datasets. First dataset, the green infrastructure map, is based on aerial photos and field surveys. The other dataset is 'Corine Land cover'. Hypothesis was that using different data would create different results. Both green infra and Corine land cover data were compared to ecosystem services in order to find out different land cover types' capacities to provide the individual service. The relation between land cover classes and ecosystem services was valued on a scale 0-3. 0 stands for no potential to produce ecosystem service and 3 that potential is high. Based on these results and using GIS, it was possible to survey single ecosystem services, ecosystem service sectors and to find out where ecosystem hot-spots and blind spots are located. There are five ecosystem hotspots recognized in the area. Blind spots include densely built areas. Both forests and ocean have high potential to produce major of provisioning, supporting/regulating and cultural services. The meaning of provisioning services is least important whereas cultural services are significant. The variance of supporting and regulating services is wide. The most significant difference between the two mapping methods is that the grid size in Corine land cover is 25 meters whereas the green infra data is very detailed. On the other hand, Corine data covers the whole Finland therefore it is possible to conduct the research in other areas. The findings in the research can be used as a background information in upcoming planning process. Ecosystem hot-spots should be included into planning of green infrastructure. Functional ecosystem service network supports in various ways city structure. In addition, well-planned and functional green infrastructure ensures sustainability of ecosystem services in the future.Ekosysteemipalvelut ovat ekosysteemien eri tasoilla tapahtuvien toimintojen tuottamia suoria tai välillisiä hyötyjä ihmisille. Ne voidaan luokitella tuotanto-, säätely- ja ylläpito- sekä kulttuurisiin ekosysteemipalveluihin. Ekosysteemipalveluiden merkitystä korostava ekosysteemipalvelu­lähestymistapa on uudenlainen konsepti, joka pyrkii kytkemään luonnon käytön ja suojelun kestävästi yhteen. Sitä soveltamalla ihminen tunnistaa ekosysteemien rakenteen ja ymmärtää niiden ihmiselle tarjoamat hyödyt eli ekosysteemipalvelut. Tunnistetut palvelut pyritään turvaamaan. Lähestymistapaa voidaan soveltaa esimerkiksi maankäytön suunnittelussa. Tutkimuksessa tarkastellaan kaupunkialueiden ekosysteemipalveluita. Kaupunkialueilla maankäyttö muuttuu jatkuvasti ja maankäytön suunnittelussa joudutaan tekemään päätöksiä ja valintoja ekosysteemipalveluihin liittyen. Erityisesti juuri ekosysteemipalveluita tuottavat viherrakenteet ovat jatkuvan täydennysrakentamispaineen alaisena. Vihreän infrastruktuurin konseptin kautta kaupunkien viherrakenne suunnitellaan siten, että se tuottaa ekosysteemipalveluita ja myös muu kaupunkirakenne hyötyy niistä. Tätä ennen tulee kuitenkin selvittää, mitkä rakenteet tuottavat ekosysteemipalveluita. Ekosysteemipalvelukartoitukset tuovat ekosysteemipalveluihin liittyvää taustatietoa suunnittelun tueksi. Kartoitusmenetelmiä on runsaasti eikä yhtä oikeaa menetelmää ole. Voimme kartoittaa mm. ekosysteemipalveluiden kysyntää, tarjontaa tai tuotantopotentiaalia. Tapaustutkimuksen tavoitteena on selvittää Espoon Kivenlahdessa sijaitsevan tutkimusalueen ekosysteemipalvelupotentiaali. Potentiaalia selvitettiin paikkatietokartoituksella. Tutkimuksessa tuotettiin kaksi kartoitusta hyödyntäen erilaisia aineistoja. Toisena aineistona käytetty viherrakennekartta laadittiin ilmakuvien ja muun paikkatietoaineiston sekä maastokäyntien pohjalta. Toinen aineisto oli valmis Corine Land Cover -aineisto. Kummassakin kartoituksessa käytetty menetelmä on sama, mutta erilaisten aineistojen oletettiin tuottavan toisistaan poikkeavia tuloksia. Kumpikin maanpeiteaineisto ristiintaulukoitiin maanpeitekohtaisesti ekosysteemipalveluiden kanssa, jotta kunkin maanpeitemuodon ekosysteemipalvelupotentiaali selvisi. Tutkimuksessa käytettiin asteikkoa 0-3, jossa O tarkoittaa, että maanpeite ei tuota palvelua ja 3 tarkoittaa että tuotantopotentiaali on suuri. Ristiintaulukointien tuloksista laadittiin kartoituksia palvelusektoreittain. Kartoituksista voidaan päätellä, että kumpikin aineisto mahdollistaa ekosysteemipalveluiden kannalta merkittävien ja vähemmän merkittävien alueiden löytämisen. Ekosysteemipalvelukeskittymiä löytyy tutkimusalueelta viisi. Katvealueiksi lukeutuvat tiiviisti rakennetut alueet. Metsät sekä merialueet nähdään merkittävimpinä rakenteina jokaisessa palveluluokassa. Tuotantopalveluiden merkitys on tutkimusalueella vähäinen ja kulttuuristen palveluiden suuri. Säätely- ja ylläpitopalveluiden kirjo on monipuolinen ja niitä tuottavia rakenteita on eniten. Menetelmien suurin ero on tarkkuus: vektorimuotoinen viherrakennekartta on hyvin yksityiskohtainen, kun taas 25 metrin rasterikoon omaava Corine-aineisto ei anna yksityiskohtaista tietoa. Corine-aineisto sen sijaan kattaa koko Suomen, joten sama tutkimus voitaisiin toistaa myös muilla alueille. Viherrakennekartoituksen maanpeiteluokittelu pätee, mutta itse kartoitus tulee tehdä aina uudelleen. Tutkimukseni tuloksia voidaan hyödyntää tausta-aineistona tutkimusalueen tulevassa kaavoituksessa. Löytämiäni ekosysteemipalvelukeskittymiä voidaan yrittää tukea viherrakennetta suunniteltaessa. Toimiva ekosysteemipalveluverkosto tukee myös monin muin tavoin kaupunkirakennetta. Toimiva viherrakenne takaa ekosysteemipalveluiden säilymisen myös tulevaisuudessa