Muistutus veljeskansojen yhteydestä : Kaarle XVI Kustaan ensimmäinen virallinen valtiovierailu Suomeen vuonna 1974 : vierailun merkitys ja lehdistön reaktiot Suomessa

Tutkin pro gradu -työssäni Ruotsin kuninkaan Kaarle XVI Kustaan ensimmäistä virallista valtiovierailua Suomeen vuonna 1974, presidentti Urho Kekkosen isännöimänä. Valtiovierailuihin liittyen on tehty niukasti aikaisempaa tutkimusta. Vuoden 1974 valtiovierailu oli merkityksellinen monessa mielessä: vierailu sijoittui aikaan, jolloin Suomi pyrki kohti läntistä integraatiota ja Kekkonen oli virkakautensa huipulla. Suomi oli kehittynyt suurin harppauksin ja otti kiinni muita pohjoismaita. Yhteystyö Ruotsiin oli tiivistä kaikilla yhteiskunnan aloilla. Ruotsin kuningas oli vasta 28-vuotias astuessaan virkaan ja hänen valtaoikeutensa oli riisuttu lähinnä symboliseksi. Edellinen kuningas oli käynyt virallisella vierailulla viimeksi vuonna 1952 Suomen ollessa vielä kehittymätön. Valtiovierailulla oli tärkeä merkitys suhteiden vaalimisessa. Ensimmäinen tutkimuskysymykseni on, mitä valtiovierailun ohjelma käytännössä sisälsi ja minkälaisia teemoja valtionpäämiesten puheet sisälsivät. Toisessa tutkimuskysymyksessä pohdin, miten aikalainen suomalainen ja ruotsalainen lehdistö suhtautui vierailuun ja minkälaisia eroja kirjoittelussa on nähtävissä. Tässä kohdassa kiinnitän huomiota myös kansan reaktioihin. Kolmanneksi pohdin vierailun kulttuurista ja poliittista merkitystä. Lähtöoletuksena on, että Suomen ja Ruotsin välit muuttuivat tasavertaisimmiksi, ja että presidentin ja Kuninkaan ero kokemuksessa ja valtiosäännöissä muutti vierailun dynamiikkaa. Lähteinä käytän perinteisen historiakirjoituksen tavoin arkistolähteitä, lehtiartikkeleita ja painettua kirjallisuutta. Tutkielman viitekehys on Suomen harjoittamassa ulkopolitiikassa kylmän sodan keskellä ja Suomen asemasta idän ja lännen välissä. Taustaluvussa käsitellään Suomen vierailuvaihdon perinteitä ja valtiovierailujen merkitystä etenkin 1970-luvun Suomessa. Lisäksi käsittelen Urho kekkosta ja Kaarle XVI Kustaata valtion päämiehinä ja heidän tapaansa hoitaa virkaansa. Tuon myös esille Suomen ja Ruotsin ristiriitaiset suhteet valtiovierailun alla. Ensimmäisessä käsittelyluvussa käyn läpi valtiovierailun ohjelmaa ja puheita. Pohdin, mikä oli vierailun käyntikohteiden tarkoitus Suomen ja Ruotsi- suhteiden kannalta. Valtionpäämiesten puheista etsin pääteemat. Toisessa käsittelyluvussa käyn läpi seikkaperäisesti suomalaisen ja ruotsalaisen lehdistön kirjoittelua. Vertailen lehtiä toisiinsa ja pyrin löytämään sävyeroja ja yleistyksiä. Lehdiksi on valittu erilaisia lehtiä, puolueettomia ja eri puolueiden äänenkannattajia. Viimeisessä käsittelyluvussa pohdin valtiovierailun merkitystä Suomen ja Ruotsin kulttuurisen ja henkisen yhteyden vaalimisessa. Taustalla pohdin Suomen ja Ruotsin historiaa esimerkiksi yhteisen kielen suhteen. Kirjoitan myös vierailun merkityksestä Suomen profiilin kohottajana peilaten vierailua suomettumiskeskusteluun ja läntisen integraation pyrkimyksiin. Lopussa tutkin, oliko vierailulla poliittista merkitystä tutkimalla valtiovierailun ulkoministerien asialistaa ja puheita. Johtopäätöksenä vierailun ohjelma korosti Suomen ja Ruotsin erityispiirteitä ja ainutlaatuisia suhteita. Ohjelma oli rakennettu vahvistamaan maiden välistä henkistä yhteyttä. Ohjelma sisälsi viralliselle vierailulle perinteiset vierailukohteet ja rituaalit. Ohjelma korosti myös Suomen ylpeydenaiheita teollisuuden, kulttuurin ja koulutuksen saralla. Valtionpäämiesten puheissa korostui Suomen liennytyspolitiikka, Suomen ja Ruotsin laaja yhteystyö ja samankaltaisuuden korostaminen. Suomalaisten lehtien kirjoittelu oli positiivista ja kuningasmielistä. Ruotsin lehdistön kirjoittelu oli enemmän piikittelevää mutta silti pääosin positiivista. Lehdet kirjoittivat, että kansalaisia oli sankoin joukon seuraamassa vierailua ja että vastaanotto oli lämmin. Valtiovierailu toimi myös profiilin kohottamisena Suomelle suomettumissyytteiden keskellä. Lisäksi positiivinen julkisuus oli tervetullutta Suomen isännöidessä seuraavan vuonna ETYK-kongressia ja Kekkosen ottaessa aktiivisen roolin liennytyspolitiikassa. Vierailu muistutti Suomen olevan osa pohjoismaista kokonaisuutta ja läntinen arvoiltaan. Hyvät suhteet demokratian ja hyvinvoinnin mallimaahan Ruotsiin nähtiin varmasti positiivisena asiana lännessä. Vierailuvaihto tiivistyi vuoden 1974 jälkeen, ja vierailu oli jatkumoa menestyksekkäille valtiovierailuille Ruotsin kuninkaiden toimesta