Metsähallituksen metsästys- ja kalastuslupa-asiakkaiden rahankäytön aluetaloudelliset vaikutukset

Valtio tarjoaa eränkäyntimahdollisuuksia kymmenille tuhansille Valtio omistaa yhteensä 12 miljoonan hehtaarin laajuiset maa- ja vesialueet, joiden metsästys- ja kalastusmahdollisuuksia hallinnoi Metsähallitus. Vuonna 2013 myytiin yli 81 000 metsästyslupaa sekä 71 000 kalastuslupaa. Metsähallitus toteutti vuonna 2013 kyselytutkimuksen, jossa kerättiin tietoa metsästäjien ja kalastajien rahankäytöstä eräretkiensä aikana. Kustannukset jaoteltiin kauppaan, majoitukseen, ravintoloihin, paikallismatkoihin sekä ohjelma- ja virkistyspalveluihin kohdistuviksi. Kuluja tarkasteltiin matka-, päivä- ja lupakohtaisesti. Kustannukset pyydettiin kohdentamaan sen mukaan, aiheutuivatko ne metsästys- tai kalastusalueella (ts. lupamaakunnassa), kotimaakunnassa vai näiden välisen matkan aikana. Aiemmissa tutkimuksissa on selvitetty metsästysmatkailun vaikutusta tiettyihin alueisiin (Matilainen & Keskinarkaus, 2010; Keskinarkaus, Matilainen & Kurki, 2009). Tässä Metsähallituksen sekä Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Metsähallituksen metsästys- ja kalastuslupa-asiakkaiden rahankäytön aluetaloudelliset vaikutukset -tutkimuksessa arvioidaan metsästyksen ja kalastuksen aiheuttamia aluetaloudellisia vaikutuksia maakunnissa, joissa on valtion metsästys- tai kalastusalueita. RegFin-malli mahdollistaa aluetalousvaikutusten arvioinnin Maakuntakohtaisten aluetalousvaikutusten arvioinnissa käytettiin RegFin-mallia, joka on alueellinen laskettava yleisen tasapainon malli (engl. Computable General Equilibrium model, CGE). Lisäksi RegFin-malli toimii pohjana Excel-pohjaiselle arviointityökalulle. Aluetalousvaikutusten arvioinnissa tarkastelun kohteina olivat keskeiset taloudelliset mittarit: alueellinen bruttokansantuote (ABKT), kotitalouksien kulutus ja työllisyys. CGE RegFin-laskentametodi ottaa huomioon tuotanto-, tulo- ja suhteellisten hintojen muutosten vaikutukset. Tuottajien, kuluttajien ja julkisen vallan käyttäytyminen perustuu vakiintuneisiin mikro- ja makrotaloustieteen teorioihin. Metodi ottaa huomioon alueilla olevat resurssirajoitteet, kuten riittääkö työvoima tai fyysinen pääoma taloudellisten olosuhteiden muuttuessa. CGE-lähestymistapa on kehittyneempi aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnin lähestymistapa kuin lineaariset, kiinteisiin kertoimiin perustuvat tekniikat, koska CGE-malli huomioi myös suhteellisten hintojen muutokset, joita tapahtuu aluetalouden sopeutuessa taloudellisten olosuhteiden muutokseen. CGE-malli laskee työllisyyden muutoksen monen tekijän yhteisvaikutuksena. Arvio perustuu muutoksiin selittävissä tekijöissä, joita ovat työn tuottavuus, tuotannon määrä, työn korvattavuus fyysisellä pääomalla ja reaalipalkat. Metsästäjien ja kalastajien kulutus tuo kymmeniä miljoonia kohdemaakuntiin Tutkimuksen tulokset osoittavat, että metsästäjien ja kalastajien kulutuksella on vaikutusta kohdealueiden talouteen. Vuonna 2013 valtion alueilla metsästävät ja kalastavat eränkävijät kuluttivat 33,4 miljoonaa euroa. Kulutuksen vaikutukset lupamaakuntien BKT:hen olivat 7 miljoonaa euroa, työllisyyteen 86,5 henkilötyövuotta ja kotitalouksien kulutukseen 36,7 miljoonaa euroa. Tulosten perusteella on ilmeistä, että metsästäjät ovat merkittävä kotimainen matkailijaryhmä sellaisena jaksona, joka pääasiallisesti osuu matkailusesongin ulkopuolelle