Ilmakehän kiertoliikkeen vaikutus lämpötiloihin Suomessa

Nykyinen ilmastonmuutos lämmittää maapallon ilmastoa. Lämpötilan muutos ei ole kaikkialla samansuuruinen, sillä kasvihuoneilmiön voimistuminen ja sen aiheuttamat ilmiöt vaikuttavat ilmastoon erilaisin tavoin. Tässä tutkimuksessa pyrittiin erottamaan ilmaston lämpeneminen ilmakehän kiertoliikkeen vaihtelun vaikutuksesta Suomen lämpötiloissa. Paikallisten lämpötilojen muutoksista ei näy suoraan, miten ilmakehän kiertoliikkeen ja ilmamassan reitin varrella olevien alueiden ilmaston muuttuminen vaikuttavat päivittäisiin lämpötiloihin. Yhteyttä selvitettiin Ilmatieteen laitoksen lämpötilojen vuorokausikeskiarvojen ja National Centers for Environmental Predictionin uusanalyysin geopotentiaalikorkeuskenttien avulla. Etelä- ja Pohjois-Suomesta valittiin tutkittaviksi alueet, jotka olivat kooltaan 100 km x 100 km. Trajektorilaskennalla selvitettiin ilman lähtöpiste kaksi vuorokautta ennen sen saapumista tutkimusalueelle, jolloin saatiin yhdistetyksi ilman lähtöalue ja tutkimusalueella havaittu lämpötila-anomalia. Vuosien 1961–2014 havainnoista saatiin näin lasketuksi kuhunkin lähdealueeseen liittyneet lämpötila-anomaliat, jokaiselle kuukaudelle erikseen. Vuosien 1961–1970 ja 2001–2014 välisistä eroista saatiin viitteitä mahdollisesta ilmaston muuttumisesta. Useimpina kuukausina ilma lähti jälkimmäisenä ajanjaksona useammin lämpimän ilman lähdealueilta ja alueilta, joilta lähtevä ilma on lämmennyt tutkimuksen aikana. Poikkeuksen tekevät maaliskuu, kesäkuu ja lokakuu, jolloin ilma lähtee aiempaa useammin kylmän ilman lähdealueilta tai alueilta, joilta lähti viileämpää ilmaa kuin aikaisemmin. Lähdealueiden vaihtelun aiheuttaman keskimääräisen lämpötila-anomalian ja tutkimusalueiden todellisen lämpötila-anomalian erosta laskettiin residuaalianomalia, joka kuvaa keskimääräistä ilmakehän kiertoliikkeestä riippumatonta lämpötila-anomaliaa. Residuaalianomalian nousu näkyy koko tutkitussa aikasarjassa sekä vuosittaisesta keskiarvosta että yksittäisistä vuodenajoista. Tämä viittaa kiertoliikkeestä riippumattomaan lämpenemiseen tutkimusalueilla ja lähtöalueilla sekä mahdollisesti myös ilman kulkureitin muutoksiin ja kulkureitin varrella olevien alueiden lämpötilanmuutoksiin