Kahden opettajan kokemuksia auktoriteetista

TIIVISTELMÄ Soiro, N. 2017. Kahden opettajan kokemuksia auktoriteetista. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu – tutkielma, 79 sivua, 1 liite. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla pitkään opettaneiden naisopettajien kokemuksia omasta auktoriteetistaan, mahdollisista muutoksista niissä vuosikymmenien aikana ja auktoriteettiin vaikuttaneista tekijöistä. Tutkimus tehtiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin fenomenologis-hermeneuttista tutkimusmetodia. Aineisto koostui kahdesta puolistrukturoidusta teemahaastattelusta, jotka toteutettiin 2010. Valikoin tutkimukseeni kaksi erittäin kokenutta naisopettajaa, joilla koin olevan vahva auktoriteetti. Ensimmäinen haastateltavani oli toiminut yläasteella ja lukiossa liikunnanopettajana yli kolmekymmentä vuotta. Hän menehtyi pro gradu -työn aikana vaikeaan sairauteen. Toinen haastatelluista on toiminut yli kaksikymmentä vuotta alakoulun luokanopettajana sekä toimi haastatteluhetkellä myös rehtorina. Opettajan tehtäviin kuuluu pääasiallisesti opetus, mutta myös kasvatus. Kasvatuksen painotus vähenee, mitä vanhempien oppilaiden kanssa ollaan tekemisissä. Auktoriteetin muodostuminen tukeutuu opettajan ja oppilaan väliseen vuorovaikutussuhteeseen. Vuorovaikutus oppilaan kanssa luo perustan toimivalle kommunikaatiolle. Lisäksi on tärkeää osoittaa olevansa oikeuden- ja johdonmukainen, sekä periksiantamaton siten, ettei sovituista säännöistä poiketa. Opettajan on muistettava silti, ettei luo sääntöjä liikaa, koska liian monesta säännöstä kiinnipitäminen on mahdotonta. Oman käyttäytymisen lisäksi tietoon perustuva auktoriteetti eli aineenhallinta on merkittävä tekijä oppilaiden kunnioituksen saamisessa. Moni opettaja kaipaa auktoriteettiin valmentamista oman opettajakoulutuksensa aikana. Auktoriteetin muuttumista opetusurien aikana sekä koettiin että ei koettu. Yhtäältä huonosti käyttäytyviä lapsia on aina ollut, mutta ajan myötä muoto on muuttunut. Toisaalta muutos on ollut hyvin selvä ja opettajille voidaan esimerkiksi haistatella nykyään helposti. Vanhempien mielenkiinto opettajan työtä kohtaan on lisääntynyt merkittävästi. Yhteistyö kodin kanssa pitää molemmat tahot ajan tasalla oppilaan menestyksestä koulussa ja tukee yhteistä kasvatuslinjaa. Samalla vanhemmat ovat nykyään herkempiä kritisoimaan opettajan toimintaa ja siten lisäävät opettajan työtä. Kodin kasvatuksen merkitys koettiin erittäin tärkeänä. Jos lapset eivät kunnioita aikuisia kotona, eivät he sitä tee myöskään koulussa. Yhteiskunnan odotuksilla ja ajan hengellä koettiin olevan myös vaikutusta koulumaailmaan. Vanhemmat elävät nykyään enemmän itseään ajatellen, mikä on pois lapsen turvallisesta ja välittävästä kasvatusympäristöstä. Työelämänvaatimukset vievät vanhempien voimavaroja ja samalla asettavat kouluille entistä enemmän odotusarvoja. Asiasanat: auktoriteetti, auktoriteettisuhde, kasvatus, vuorovaikutus, vuorovaikutustaidot, kouluABSTRACT Soiro Netta (2017). Two teachers’ experiences of their authority. Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, Master’s thesis in Sports Pedagogy, 79 pp., 1 appendix. The objective of the study was to examine the experiences of two experienced female teacher about their authority, possible changes in it and overall the factors that influence their authority. The study was made as a qualitative study and there was used a hermeneutic phenomenological approach. The material consisted of two theme interviews which were carried out 2010. I chose to have two highly experienced female teachers, whom I considered having a strong authority. The first teacher had been as a sports teacher on upper secondary school and high school for more than 30 years. Unfortunately she died on a serious disease during my study. The other teacher had been as an elementary teacher for over 20 years, partially as a principle. Teachers’ work consists mainly teaching and but also upbringing. The emphasis of upbringing decreases the older pupils get. The base of teacher’s authority is the interaction between teacher and pupil. An interaction with a pupil gives a ground for a functional communication. In addition it is highly important to show consistency, justice and relentlessness. Simultaneously the teacher should not create too many rules, for controlling those rules is impossible. An authority based on the teacher’s knowledge and skills is also a significant factor in getting pupil’s respect. Many teachers would hope to have a better education concerning authority already during their teacher studies. Changes in authority during careers was both experienced and not experienced. On one side there has always been badly behaving children, but along time the form of misbehavior has changed. On the other hand the change has been very radical and it is very common to course at a teacher. Parents’ interest on teacher’s work has increased significantly. Collaboration helps to keep both institutes on real time with the pupil’s school success and supports the task of common upbringing. Still, due to this interaction parents are also disturbingly active in criticizing teacher’s work. This adds the stress teacher has to deal. The role of parenting was experienced very important. If children will not respect adults at home, they will not respect them at school either. The expectations of the society has its own impact on the school world. Parents live nowadays more to themselves and this deteriorates children’s safe and caring upbringing climate. Also the economical standards require more time from the parents and give pressure to schools. Keywords: authority, education, interaction, interaction skills, upbringing, schoo