Interaction culture and coworking

Tässä tutkimuksessa kehitettiin työkalu vuorovaikutuskulttuurin piirteiden ja ominaisuuksien havainnointiin ja analysointiin. Tutkimus toteutettiin Workspace Oy:lle ja perustuu yrityksen havaitsemaan tarpeeseen kyseiselle työkalulle. Workspace Oy kehittää muun muassa yhteistyöskentely-ympäristöjä, joten tutkimuksessa on tärkeätä huomioida työkalun toimivuus kyseisessä ympäristössä. Tutkimuksessa vuorovaikutuskulttuuria lähestytään holistisesti ja siinä on pyritty mahdollisimman laajaan näkökulmaan. Vuorovaikutuskulttuuri on ilmiönä hyvin laaja, häilyvä sekä hyvin kontekstisidonnainen. Aineisto tilastolliseen analyysiin kerättiin teoriakehyksestä luodun kyselyn avulla. Aineisto kerättiin Workspace Oy:n asiakas tai yhteistyökumppaneilta, jotka kaikki olivat tieto- tai asiantuntijaorganisaatioita. Kyseinen aineisto koostui 238 vastauksesta, joita analysoitiin eksploratiivisen faktorianalyysin avulla. Kyseinen tilastollinen analyysimenetelmä valittiin, koska vuorovaikutuskulttuurin muodostumisesta ei teoriakatsauksessa löytynyt holistista näkökulmaa, joten tässä tutkimuksessa kyseistä menetelmää käytettiin löytämään ilmiötä heijastavat muuttujat. Teorian pohjalta luodut muuttujat olivat yhteenkuuluvuus, tunteet ja energia, yksilöllisyys, ongelmanratkaisu, verkostoituminen, viestintätavat, valtaetäisyys, konfliktitilanteet, avoimuus ja ankkuroituminen. Eksploratiivisen faktorianalyysin jälkeen löydetyt muuttujat nimettiin valtaetäisyys, viestintätavat, verkostoituminen, säännöt ja rakenteet, yhteistyö ja työssä menestyminen. Analyysissä pyrittiin mahdollisimman validiin malliin, jolloin muuttujia ja indikaattoreita on mahdollisimman paljon. Tämä laski hieman klassista reliabiliteettia mutta lopullinen työkalu on validi ja reliaabiliteetti todettiin riittäväksi aiempaan tutkimukseen verraten. Reliabiliteettia laski kolmen muuttujan alhainen indikaattoreiden määrä, vaikka sisällöllisesti ne ovat valideja. Analyysin pohjalta havaitut korrelaatiot ovat teorian mukaan yhteneväisiä ja tukevat työkalun soveltamista. Tutkimuksessa löydettiin viisi yhteistyöskentely-ympäristömallia: yhteistyöskentely-, avoin talo-, yleinen työtila-, yhteisyrittämis- sekä monitilatoimisto-malli. Työkalu toimii erityisesti monitilatoimisto-mallissa koska tässä ympäristössä organisaatio kykenee luomaan vahvan vuorovaikutuskulttuurin. Työkalu toimii myös avoin talo- sekä yhteisyrittämismalleissa. Yhteistyöskentely- sekä yleinen työtila -mallien käyttäjät vaihtuvat liian usein, jotta vuorovaikutuskulttuuri ehtisi välttämättä syntyä. Tämän takia työkalu ei tutkimuksen tekijän arvion mukaan sovi näiden työympäristöjen käyttäjien havainnointiin.The goal of this thesis is to develop a tool to observe and analyze interaction culture in organizations. The thesis was carried out with Workspace Oy and is based on their demand for an interaction culture analysis tool. Workspace Oy develops coworking environments so it was important to include analysis of how the tool would work in coworking environment. The research was holistic and aimed to observe interaction culture from as many viewpoints as possible. Interaction as a phenomenon is very fickle and hard to observe and measure. It is also very contextual and unique to every organization. The data for statistical analysis was gathered via Workspace Oy from its partners and customers, which were all knowledge-based companies. The data consisted of 238 samples, which were analyzed with exploratory factor analysis. This method was chosen because interaction culture theory literature did not have a holistic view on the phenomenon. In exploratory factor analysis, the researcher tries to find latent factors, which reflect the observed latent phenomnon. From theory, ten variables were identified to reflect interaction culture: connectivity, emotions & energy, individuality, problem solving, networking, ways of communication, power distance, conflicts, openness, and exploring. After conducting exploratory factor analysis, six factors were identified. These factors were named: power distance, ways of communication, networking, rules and structures, collaboration, and career advancement. When deciding on the factor and indicator retention, the decision-making process was based on several rules such as eigenvalue, scree test, communalities, loadings and theory. It was important for the developed tool to be as valid as possible. This influences classic reliability and few factors were noticed to be unstable due to lack of indicators. However, these factors were unidimensional and usable according to the theory study. From theory, five emerging typologies of coworking were identified: coworking, open house, working commons, cohabiting, and activity-based working office. From these typologies, specifically coworking and activity-based working offices have become more common and have been more widely studied. The developed tool is based on relatively stable organization, which has had time to develop a culture to which members can identify. According to theory the tool worked best in activity-based working office and well in open house and cohabiting environments. The coworking and working commons were lacking strong and identifiable culture, thus, reducing the effectiveness of the tool