Rakennusten korottaminen - mahdollisuudet Helsingin kantakaupungissa

Tämä kandidaatintyö käsittelee täydennysrakentamisen mahdollisuuksia Helsingin kantakaupungin alueella. Täydennysrakentamiseen liittyvät aikaisemmat tutkimukset ovat keskittyneet lähiöihin, mutta tässä työssä paneudutaan nimenomaan urbaanin ympäristön haasteisiinrakennusten korottamisen muodossa. Rakennusten korottaminen kantakaupungin alueella ei ole uusi ilmiö. 1800–1900 –lukujen vaihteessa lisäkerrosten rakentaminen kerrostaloihin oli yleistä. 1960–1980 –luvuilla useita vanhoja rakennuksia tai niiden osia purettiin ja korvattiin uudemmilla. 2000-luvulle tultaessa rakentaminen kantakaupungin alueella on vähentynyt, mutta rakennuksia uudistetaan jonkin verran nykyäänkin. Tämän seurauksena monet Helsingin vanhoista kerrostaloista ja kortteleista ovat ajallisesti kerrostuneita usean eri tyylin sekoituksia. Kaupunki on siis jatkuvassa muutoksessa ja kiinnostus rakennusten korottamiseen on kasvanut viime aikoina. Helsingissäkin on korotettu viime vuosien aikana muutamia rakennuksia ja suunniteltuja korotushankkeita löytyy paljon. Rakennusta voidaan korottaa kerrostalomaisilla lisäkerroksilla tai rakentamalla katolle pientalomaisempia asuntoja. Usein rakennuksia korotetaan myös niiden käyttötarkoituksen muutoksen myötä, eli esimerkiksi samalla kun muutetaan toimistotalo asunnoiksi. Rakennusteknisesti helpointa on korottaa rakennusta yhdellä tai kahdella kevytrakenteisella kerroksella, koska useimmat talot kestävät sen verran ilman ylimääräisiä tukirakenteita. Saadakseen rakennusluvan lisärakentamisen täytyy olla voimassa olevan asemakaavan mukaista. Usein asemakaavaan täytyy tehdä muutos. Helsingin kaupungin asemakaavoista vastaa Asemakaavoitusosasto, joka suhtautuu yleiskaavan mukaisesti täydennysrakentamiseen pääasiassa myönteisesti. Jokainen korotushanke käsitellään kuitenkin erikseen, koska tiiviiseen ympäristöön rakennettaessa tulee ottaa huomioon niin paljon eri asioita. Rakennusten korottamisen kaavoitusta voisi helpottaa, jos sitä varten luotaisiin yleisohjeisto, kuten ollaan toimittu ullakkorakentamisen kanssa. Lisäkerrokset saattaisivat muuttaa Helsingin kaupunkikuvaa radikaalisti. On tärkeää, että historiallisia ympäristöjä ja rakennuksia suojellaan, mutta kaupunkikuvan uudistuminen voi joissain paikoissa olla myös toivottua ja virkistävää. Rakennusten korottaminen sopii parhaiten paikkoihin, joissa rakennuskanta on jo valmiiksi ajallisesti kerrostunutta. Ränsistyneiden rakennuksien korjauksia voidaan rahoittaa rakentamalla niihin samalla lisäkerroksia. Paljon potentiaalia lisärakentamiseen löytyy kortteleiden sisäpihoilta, joiden suojissa rakennuksia voidaan korottaa rohkeammin, ilman että muutokset näkyvät kadulle. Lähivuosina täydennysrakentaminen tulee luultavasti keskittymään lähiöihin, mutta muutaman vuosikymmenen päästä tilanne voi olla toinen. Ihmisten asumispreferenssit muuttuvat jatkuvasti ja kiinnostus keskusta-asumiseen on kasvussa. Pitkään kantakaupungin suunnittelua ohjanneet kaupunkikuvalliset arvot, kuten rakennuskannan tasainen korkeus, saattavat väistyä maan arvon kasvaessa. Rakennusten korottaminen voi siis tulevaisuudessa tuoda Helsingin kantakaupunkiin uuden ajallisen kerroksen