Fyysisen aktiivisuuden ja ruutuajan yhteydestä tarkkaavaisuuteen 3. ja 4. luokkalaisilla : interventiotutkimus liikuntatuokion vaikutuksesta tarkkaavaisuuteen

Objective The reduction of physical activity and simultaneous increase in screen time has been a source for concern in recent years. The significance of schools for increasing physical activity has grown and previous research has demonstrated a positive link between physical activity, cognitive behaviour and learning. The link between screen time and cognitive behaviour has also been researched and the results are partially contradictory. This study focuses on the connection between attention and self-assessed physical activity and screen time. It also explores the significance of an acute, coordination developing physical activity session in relation to attentiveness Methods The study was carried out as quantitative research including a questionnaire and an intervention study. The questionnaire was a self-assessment filled out by 78 pupils of 3rd and 4th grade examining levels of physical activity and screen time. The intervention study was made up by 30 children in the experimental, physically active, group and 30 children in the control, physical passive, group. The study examined the connection between self-assessed physical activity and screen time with the success in an ACT attention test and the potential influence physical intervention might have in a repeat test. Outcome and conclusions The results of this study supported previous research findings on physical activity on children and adolescence; some children are very active whilst others lack physical activity almost entirely. Most of the children and adolescence also went over the maximum recommended daily screen time limit of 2 hours, both during the week and at weekends. There was no link between overall physical activity and total screen time in relation to the success of the attention test. In the intervention part of the study, there was no noticeable difference in the results of the attention test between the experiential and control groups. Previous research material on the links between physical activity and screen time on attention is partially conflicting so further research is recommended. It has however been established, that physical activity during lessons does not lower academic results, meaning that they can be used to increase overall physical activity of individuals even if the link to cognitive behavior has not been confirmed.Tavoitteet. Fyysisen aktiivisuuden väheneminen ja ruutuajan lisääntyminen ovat viime vuosina herättäneet huolta. Koulujen merkitys fyysisen aktiivisuuden lisääjänä on kasvanut ja aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet fyysisellä aktiivisuudella olevan positiivinen vaikutus kognitiiviseen toimintaan ja oppimiseen. Myös ruutuajan ja kognitiivisen toiminnan sekä oppimisen välistä yhteyttä on tutkittu ja tulokset ovat osittain ristiriitaisia. Tässä tutkimuksessa selvitetään itsearvioidun fyysisen aktiivisuuden sekä ruutuajan ja tarkkaavaisuuden välistä yhteyttä sekä lyhytkestoisen, koordinaatiota kehittävän liikuntatuokion merkitystä tarkkaavaisuudelle. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena, jonka tutkimusasetelma muodostui oppilaille kohdennetusta fyysistä aktiivisuutta kartoittavasta kyselystä sekä interventiotutkimuksesta. Tutkimuksen kyselylomakkeeseen vastasi yhteensä 78 kolmas- ja neljäsluokkalaista oppilasta. Kyselylomakkeessa selvitettiin itsearvioitua fyysisen aktiivisuuden sekä ruutuajan määrää. Interventiotutkimukseen osallistui 30 lasta kontrolli- eli liikuntaryhmään ja 30 lasta vertailu- eli fyysisesti passiiviseen saturyhmään. Tutkimuksessa selvitettiin itsearvioidun fyysisen aktiivisuuden sekä ruutuajan yhteyttä menestymiseen Attention Concentration Test (ACT) –tarkkaavaisuustestissä ja liikuntaintervention mahdollista vaikuttavuutta toistetun mittauksen tuloksiin. Tulokset ja johtopäätökset. Tämän tutkimuksen tulokset tukivat aiempaa tutkimusta lasten ja nuorten liikkumisesta: Osa lapsista liikkuu todella paljon, osalla fyysistä aktiivisuutta ei ole juuri lainkaan. Suurin osa lapsista ja nuorista myös ylitti lapsille ja nuorille asetetun kahden tunnin enimmäisruutuajan suosituksen sekä arkisin että viikonloppuisin. Runsas fyysinen aktiivisuus oli yhteydessä vähäisempään ruutuajan viettoon. Fyysisellä kokonaisaktiivisuudella ja kokonaisruutuajalla ei ollut yhteyttä tarkkaavaisuustestissä menestymiseen. Interventio-osuudessa kontrolli- ja vertailuryhmän välillä ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa tarkkaavaisuustestissä suoriutumisessa. Aiempi tutkimustieto koskien fyysisen aktiivisuuden sekä ruutuajan vaikuttavuutta tarkkaavaisuuteen on osin ristiriitaista, joten lisäselvitystä tarvitaan. On tutkittu, että liikuntatuokiot oppitunneilla eivät ole pois akateemisesta suoriutumisesta, joten niitä voidaan hyödyntää liikunta-aktiivisuuden lisäämisessä, vaikka ne eivät suoranaisesti vaikuttaisi kognitiiviseen toimintaan