Palveluliiketoiminnasta kasvua Iitille : tutkimus vapaa-ajan asukkaiden palveluista ja niiden saavutettavuudesta

Palvelujen taloudellinen merkitys on pitkään kasvanut samalla kun maaseudun väestön väheneminen on johtanut monien palvelujen siirtymiseen keskuksiin. Vapaa-ajan asukkaat korvaavat vakituisten asukkaiden vähenevää palvelukysyntää. Vapaa-ajan asumisen muutokset, kuten eläköitymiset, lisäävät mökeillä vietettyä aikaa. Iitin pohjoisosissa on luonnon puolesta hyvät mahdollisuudet vapaa-ajan asumiselle ja myös matka pääkaupunkiseudulle on kohtuullinen. Vapaa-ajan asukkailla onkin tärkeä merkitys Iitin kunnalle. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vakituisesti toisessa kunnassa asuvien vapaa-ajan asukkaiden kokemaa yksityisten palvelujen saavutettavuutta Iitissä. Tutkimus toteutettiin postikyselynä keväällä 2011. Vastauksia saatiin kaikkiaan 319 (vastausprosentti 16,0). Tutkimuksen toteutti Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Palvelujen saavutettavuutta käsiteltiin kysyntä- ja tarjontatekijöiden kohtaamisen kautta. Kysyntätekijät liittyvät mökkeilijöiden elämänvaiheeseen, arvoihin, tapaan käyttää mökkiä, liikkumismahdollisuuksiin sekä identiteettiin ja juuriin mökkipaikkakunnalla. Saavutettavuus jaettiin fyysiseen (palvelujen todelliseen ja koettuun etäisyyteen) ja kognitiiviseen (tiedon saamiseen palveluista) osaan. Vastanneet olivat keskimäärin 62-vuotiaita. Heistä 53 % oli eläkeläisiä ja 44 % työelämässä olevia. Yli puolet heistä asui vakituisesti pääkaupunkiseudulla. Lähes kaikki vastaajat kulkivat mökkimatkansa (keskimäärin 169 km) omalla autollaan. Keskimäärin vastaajat olivat omistaneet mökkinsä 21 vuotta. Yli puolet ilmoitti, että heidän mökkinsä on talviasuttava ja lähes 90 % lämmittää mökkiään puilla. Useimmat kävivät kesäisin mökillään enemmän kuin kolme kertaa kuukaudessa ja lähes neljäsosa vastanneista ilmoitti käytännössä asuvansa kesät mökillä. Keskimäärin mökillä vietettiin vuodesta 75 vrk, mikä on valtakunnallista keskitasoa. Yli puolet koki mökillä kuuluvansa ensisijaisesti mökkikylään. Seuraavaksi eniten koettiin kuulumista Iitin kuntaan. Vajaa neljännes ilmoitti, että heidän omat tai heidän puolisonsa sukujuuret ovat siinä kylässä, jossa vapaa-ajan asunto sijaitsi. Kaikkiaan 37,7 %:lla vastanneista tai heidän puolisoistaan oli sukujuuria Iittiin. Alueen tapahtumat ovat tavallisin mökkialueen toimintaan osallistumisen muoto. Sen sijaan noin 60 % vastanneista ei osallistu vapaa-ajan asukkaiden yhteiseen toimintaan. Kyläily paikallisten asukkaiden kanssa on tavallisempaa heidän joukossaan, joilla on alueelle aiempia juuria. Mökkeily on tärkeä osa monien sosiaalista elämää myös siten, että mökkikuulumisista kerrottiin kotipaikkakunnalla. Tärkein tietolähde palvelujen hakemisessa vapaa-ajan asukkaille oli paikallislehti Iitinseutu. Seuraavaksi tärkeimpiä olivat paikalliset asukkaat ja mökkinaapurit. Niistä, joilla oli omia tai puolison juuria alueella, kokivat useammat saavansa parhaiten tietoja palveluista paikallisilta asukkailta kuin ne, joilla sukujuuria alueella ei ollut. Kuntakeskukseen oli vastaajien mökeiltä matkaa keskimäärin noin 20 km, terveyskeskukseen 18,7 km ja lähimpään ruokakauppaan 8,7 kilometriä. Ongelmallisimmaksi koettiin terveyspalvelujen sijainti ja tyytyväisimpiä oltiin elintarvikepalvelujen sijaintiin. Kauppapalveluista eniten asioitiin Kausalan kaupoissa ja Sale Huutotöyryllä. Toissijaisina ostospaikkoina eniten mainintoja saivat Kouvolan keskustan kaupat ja muut kaupat, joista suurin osa sijaitsee Heinolassa ja Nastolassa. Eniten käytettyjä tuotteita olivat paikalliset elintarvikkeet, joita monet hankkivat kaupoista ja toreilta sekä kylätapahtumista ja osa myös suoraan maatiloilta. Muita paikallisia tuotteita kuin elintarvikkeita kertoi hankkineensa 87 % vastaajista. Tavaroita sisältämättömistä palveluista käytetyimpiä olivat tienaurauspalvelu sekä remontti- ja rakentamispalvelut. Mökkitalkkaripalvelujen käyttö on vielä varsin pientä. Rautakaupassa asioitiin paljon, lähes 80 % vastanneista kertoi asioivansa siellä vähintään satunnaisesti. Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä palveluista käytettiin eniten lääkäripalveluja sekä kampaajaa ja parturia. Vapaa-ajan palveluista hyödynnettiin eniten paikallisia luontokohteita sekä julkisia uimarantoja. Monia palveluja ja tuotteita, kuten elintarvikkeita hankittiin mökille vakituisesta asuinkunnasta. Osa hankki lähes kaiken mökkikunnasta, osa taas kotipaikkakunnalta. Tähän vaikuttaa mökkimatkan pituus. Yleisesti ottaen eläkeläiset käyttävät palveluja työssäkäyviä vähemmän. Suurimmillaan ero oli kioskilla käynnin ja ravintola- ja kahvilapalvelujen käytössä, sekä metsänhoitoon liittyvien palvelujen käytössä. Hyvinvointi- ja terveydenhuoltopalveluja eläkeläiset käyttivät kuitenkin muita enemmän. Etäisyys palveluihin koettiin suurimmaksi palvelun saamisen vaikeudeksi. Muita syitä olivat mm. palvelun puuttuminen paikkakunnalta, huonot bussiyhteydet, puutteet valikoimassa ja luotettavien tekijöiden löytämisen vaikeus. Eläkkeellä olevilla ei aika ole niin kriittinen tekijä kuin työssä käyvillä. Palvelut on usein suunniteltu vakituisen asutuksen ehdoin. Tällöin ei oteta riittävästi huomioon esimerkiksi työssä käyville vapaa-ajan asukkaille tärkeitä aikataulun ja palvelun sujuvuutta. Myös palvelukulttuurissa koetaan olevan ongelmia, esimerkiksi sopimusten pitävyydessä. Suurin osa vastanneista ei pitänyt palvelujen hankkimista keskeisenä osana mökkeilyä. Palveluja hankitaan, kun niitä tarvitaan ja silloin paikalliset ja ekologisesti kestävästi tuotetut palvelut ja tuotteet ovat keskeisellä sijalla, jos niitä vain on tarjolla. Suurin osa on valmis maksamaan hyvistä paikallisista palveluista tavallista enemmän. Uusien palvelujen kokeiluun ja käyttöön suhtautuu positiivisesti pieni, mutta merkittävä joukko. Monet kokivat, että palveluja aletaan käyttää vanhenemisen myötä, kun itse ei enää jakseta tehdä. Mukavuudenhalun takia ei palveluja juurikaan käytetä. Palvelujen käyttö on vuosien aikana sopeutunut vastaamaan mökkialueen palvelutarjontaa. Mökkeilyn tulevista muutoksista todennäköisimpänä pidettiin, että mökillä kerrallaan vietetty aika kasvaa, mikä liittyy lähivuosien eläköitymisiin. Yli puolet piti todennäköisenä, että paikallisten elintarvikkeiden käyttö mökillä lisääntyy, mobiilitekniikkaa hyödynnetään tietojen hankinnassa palveluista sekä mökin varustukseen ja remontointiin panostetaan nykyistä enemmän. Epätodennäköisimpänä nähtiin julkisten kulkuvälineiden käytön lisääntyminen mökkeilyssä, mökkipaikkakunnan asioiden kehittämiseen osallistuminen ja mökin omistuksen muutokset. Palvelun saavutettavuuden ongelmat viestivät siitä, että tarjonta ei kohtaa uutta palvelukysyntää. Uudenlaisiin palveluihin oltaisiin valmiita panostamaan rahallisesti. Eniten nousivat esiin rakennus- ja remonttimiesten saatavuus ja luotettavuus, julkisen liikenteen puutteet, palvelujen löytäminen, paikallisten elintarviketuotteiden saatavuus, terveyspalvelujen käytettävyys ja internetin toimivuus. On sekä vapaa-ajan asukkaiden että palvelujen tuottajien etujen mukaista, että kysyntä ja tarjonta voivat kehittyä vastaamaan toisiaan mahdollisimman hyvin. Maalaiselämään liittyvän aitouden ja paikallisuuden arvostaminen voivat merkitä maaseudun palveluja ja tuotteita myyville nousevaa kysyntää, johon kannattaisi tarttua. Palveluja hankitaan jo nyt, kun se on tarpeellista ja tällöin paikallisten palvelujen suosiminen on mökkeilijöille tärkeä arvo. Mikäli lähivuosien eläkkeelle jäämisen määrä johtaa mökkeilyn kasvamiseen, tulee palvelujen kysyntä tuntuvasti lisääntymään. Jos paikallinen tarjonta on silloin kohdallaan, ostomäärät saattavat kasvaa selvästi nykyisestä. Erityisesti paikallisten elintarvikkeiden käyttöön on kiinnostusta. Palvelujen ja tuotteiden tarjonnan kehittyminen mökkipaikkakunnalla on välttämätöntä, mikäli halutaan, etteivät eurot valu mökkeilijöiden vakituisten asuinkuntien ja mökkimatkojen varrella toimivien yrittäjien kukkaroihin. Vapaa-ajan asukkaiden liikkuvuus palveluntuottajasta toiseen on suurempaa kuin vakituisilla asukkailla, sillä heillä on useimmiten mahdollisuus valita eri paikkakuntien palveluntarjoajista se, jonka kanssa asiointi sujuu parhaiten. Tämä kilpailuasetelma voi kääntyä myös mökkipaikkakunnan hyväksi