Tutkimusorganisaatiot elintarvikeketjun yritysten kumppaneina : TUKI - Tutkimuksesta kilpailukykyä hankkeen loppuraportti

Elintarvikeketju alkutuotannosta palvelutuotantoon muodostaa suomalaisessa elinkeinoelämässä merkittävän toimialan, jolle on ominaista erityisesti pienten yritysten suuri määrä ja yritysten perifeerinen sijainti asutuskeskittymien ulkopuolella maaseutumaisessa ympäristössä. Pienten elintarvikeketjun yritysten haasteena on kilpailukyvyn ylläpitäminen globaalissa kilpailussa suurten toimijoiden rinnalla. Elintarvikeketjun yrityksen kehittäminen vaatii tuotannon tehokkuuteen, tuotekehitykseen, tuotteiden laatuun ja markkinointiin panostamista sekä verkostojen muodostamista muiden toimijoiden kanssa. Tässä työssä tarkastellaan Etelä-Savon maakunnassa toimivien elintarvikeketjun yritysten kokemuksia ja käsityksiä tutkimus- ja kehittämisyhteistyöstä alueella toimivien organisaatioiden kanssa, arvioidaan onnistuneeseen yhteistyöhön johtavia tekijöitä tutkimus-yritys-yhteistyössä ja yritysten keskinäisessä verkostoitumisessa sekä tarkastellaan yrityksiä palvelevaan tieteidenväliseen yhteistyöhön vaikuttavia tekijöitä. Hankkeessa kerätyn tiedon avulla luotiin toimintamalleja yritys-tutkimusyhteistyöhön, jotta eteläsavolaiset elintarvikeketjun toimijat voisivat hyödyntää alueen tutkimus- ja kehittämispalveluja oman toimintansa kehittämisessä entistä paremmin. Toimintamalli tukee myös alueella toimivien tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden oman työn kehittämistä ja verkostoitumista muiden toimijoiden kanssa. Yrittäjien motiivina yhteistyön harjoittamisessa tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden kanssa on konkreettisen hyödyn saaminen yritystoiminnalle. Luottamuksen vaaliminen, yrittäjämäisen oppimisen ja käyttäytymisen ymmärtäminen ovat avainasioita elintarvikeketjun pk-yritysten kanssa tehtävässä tutkimus – ja kehittämisyhteistyössä. Pienien yritysten kanssa tehtävässä yhteistyössä korostuu suhdeluottamus yrittäjän ja tutkimusorganisaatiossa työskentelevien henkilöiden välillä. Myös yritysten keskinäisessä verkostoitumisessa korostuu yhteistyöstä saatu hyöty. Verkostoitunut yhteistyö sujuu keskinäisestä kilpailuasetelmasta huolimatta silloin kun yritykset katsovat yhteistyöstä olevan selvästi enemmän hyötyä kuin haittaa. Uusien ratkaisumallien kehittäminen innovaatiotoiminnassa vaatii yhä useammin monenlaisen osaamisen yhdistämistä. Yrityksiä palvelevassa tutkimuksessa tämä tarkoittaa tieteidenvälistä yhteistyötä. Tämä koskee myös Etelä-Savoa, jonka yritystoiminta hyötyisi parhaiten alueen monien tutkimus- ja yliopistoyksiköiden osaamisesta, jos erilaisen osaamisen yhdistämisen tarjoamat synergiamahdollisuudet toteutuisivat. Hankkeessa tarkasteltiin pilottitutkimuksessa toteutettua tieteidenvälistä yhteiskehittelyä ja arvioitiin sen toteutuksen esteitä sekä mahdollisuuksia ylittää esteitä. Tärkeitä kehittämiskohteita ovat toimijoiden keskinäisen yhteistyön tiivistäminen ja vuorovaikutuksen lisääminen erityisesti osaamisalojen rajapinnoilla. Toimenpiteenä voi tämän hankkeen tulosten perusteella ehdottaa tiedollisen ja suhdepääoman lisääntymistä tukevien verkostoitumisfoorumien säännöllistä organisoimista. Yhteiset viralliset ja epäviralliset kohtaamiset lisäävät vuorovaikutusta ja madaltavat kynnystä aloittaa yhteistyö