ACT-tarkkaavaisuustestissä menestymisen yhteys työmuistitestissä menestymiseen

Attention is an essential part of learning and academical performance. At the moment attention is being assessed mainly by subjective evaluations. Attention Concentration Test pursues to measure attention objectively on the basis of Inhibition Theory. The aim of this thesis was to examine the connection between success in Attention Concentration test and success in visuospatial working memory task. Previous studies imply that functions of attention and working memory are tightly connected. In this thesis, visuospatial working memory test worked as a reference meter to attention. The thesis is a part of a broader Helsinki University Centre for Educational Assessments study which examined ACT-tests usability and ability to identify pupils with significant attentional problems. The thesis studied also genders, mother tongue and receiving intensified and special supports connections with attention and working memory. In addition, the thesis researched what factors predict success in Attention Concentration Test. The study was attended by 159 third grade pupils from four different schools located in Helsinki region. The data was collected between November 2016 and January 2017 at the schools. The tests were completed by computer over one session. The data was analysed by quantitative methods examining correlations and using One-Way Analysis of Variance and Mann-Whitney tests on purpose of finding distinctions between different groups. Furthermore, it was endeavored to create a model that would explain success in Attention Concentration Test using Regression Analysis. Examining the whole material only a weak connection was found between success in Attention Concentration test and success in visuospatial working memory task. Examining the data by gender a medium connection was found with boys. With girls, a connection wasn't found. Girls were more accurate than boys in Attention Concentration Test, but boys were faster than girls in working memory task. Non-Finnish-speaking boys and students receiving intensified and special support succeeded more poorly than other students in both tests. Due to small correlations, a model explaining success in Attention Concentration Test could not be formed.Tarkkaavaisuus on olennainen osa oppimista ja akateemista suoriutumista. Tarkkaavaisuuden avulla kohdistetaan huomio ja säädellään vastaanotettavaa informaatiota. Tarkkaavaisuutta arvioidaan nykyisin erilaisten subjektiivisten arvioiden perusteella. ACT-tarkkaavaisuustesti (Attention Concentration Test) on teoriaperusteinen ja tarkkaavaisuutta objektiivisesti mittaava testi. Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää ACT-tarkkaavaisuustestissä menestymisen yhteyttä visuospatiaalisessa työmuistitestissä menestymiseen. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet tarkkaavaisuuden ja työmuistin toimintojen liittyvän kiinteästi toisiinsa. Visuospatiaalinen työmuistitesti toimi tutkimuksessa tarkkaavaisuuden referenssimittarina. Tutkielma on osa Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen tarkkaavaisuustutkimusta, jossa tutkittiin ACT-tarkkaavaisuustestin käytettävyyttä ja kykyä erottaa tarkkaamattomia oppilaita. Tutkimuksessa selvitettiin myös sukupuolen, äidinkielen sekä tehostetun ja erityisen tuen saamisen yhteyttä tarkkaavaisuuteen ja työmuistiin. Lisäksi tutkimuksessa pyrittiin selvittämään mitkä tekijät ennustavat ACT-tarkkaavaisuustestissä menestymistä. Tutkimukseen osallistui 159 kolmannen luokan oppilasta neljästä eri pääkaupunkiseudulla sijaitsevasta koulusta. Aineisto kerättiin tietokonepohjaisilla testeillä (ACT-tarkkaavaisuustesti ja visuospatiaalinen työmuistitesti) marraskuun 2016 ja tammikuun 2017 välisenä aikana oppilaiden kouluilla. Oppilaat suorittivat molemmat testit peräkkäin samalla mittauskerralla. Aineisto analysoitiin määrällisin menetelmin tutkimalla korrelaatioita sekä käyttämällä yksisuuntaista varianssianalyysia ja Mann-Whitneyn testiä. Lisäksi lineaarisella regressioanalyysillä pyrittiin muodostamaan malli, joka selittäisi ACT-tarkkaavaisuustestissä menestymistä. Koko aineiston osalta ACT-tarkkaavaisuustestissä ja visuospatiaalisessa työmuistitestissä menestymisen väliltä löytyi vain heikko yhteys. Sukupuolen perusteella tarkasteltuna pojilla löytyi ACT-tarkkaavaisuustestin ja työmuistitestin väliltä keskisuuri yhteys. Tytöillä yhteyttä ei löytynyt. ACT-tarkkaavaisuustestin suorituksissa tytöt olivat poikia tarkempia, mutta työmuistitestin sorituksessa tytöt olivat poikia hitaampia. Äidinkielenään muuta kuin suomea puhuvat pojat menestyivät sekä ACT-tarkkaavaisuustestissä että työmuistitestissä aineiston muita oppilaita heikommin. Myös tukea saavat oppilaat menestyivät sekä ACT-tarkkaavaisuustestissä että työmuistitestissä muita oppilaita heikommin. Koko aineiston pienten korrelaatioiden vuoksi ACT-tarkkaavaisuustestissä menestymistä ennustavaa mallia ei onnistuttu muodostamaan