Hallinto ja lähidemokratia Seinäjoen ja Peräseinäjoen kuntaliitoksessa 2008

Tässä raportissa tarkastellaan Seinäjoen ja Peräseinäjoen vuoden 2005 alussa tapahtunutta kuntaliitosta hallinnon ja lähidemokratian näkökulmasta. Tutkimus on osa Ruralia-instituutin toteuttamaa Seinäjoki-Peräseinäjoki –kuntayhdistymisprosessin seurantahanketta 2005-2007. Yhtenä kuntaliitosten suurimpina haasteina ovat erilaisten hallintokulttuurien yhteensovittaminen sekä kansalaisten osallistumisen ja demokratian toimivuuden turvaaminen. Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda esiin se, miten uusi kaupunginvaltuusto toimii peräseinäjokisten valtuutettujen näkökulmasta ja toisaalta miten uuden asukaslautakunnan toiminta on käynnistynyt. Tutkimus toteutettiin pääosin käyttämällä teemahaastatteluja. Haastattelut on kohdennettu kaupunginvaltuustossa Peräseinäjoen alueelta oleviin henkilöihin sekä asukaslautakunnan jäseniin. Haastattelujen kokonaismääräksi tuli 13 kappaletta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että hallintokulttuuri ja päätöksenteko oli Peräseinäjoen edustajien näkökulmasta muuttunut kuntaliitoksen jälkeen muodollisemmaksi, hitaammaksi ja kankeammaksi. Tämä ymmärrettiin kuitenkin suuren kunnan organisaatioon ja toimintakulttuuriin kuuluvana luonnollisena piirteenä. Samaten puolueiden erilaiset voimasuhteet toivat poliittiseen keskusteluun erilaisen sävyn kuin aikaisemmin yhden valtapuolueen hallitsemassa Peräseinäjoen kunnanvaltuustossa. Peräseinäjoen valtuutetut olivat myös hyvin sopeutuneet uuteen roolinsa koko Seinäjoen kehityksestä huolta pitävinä edustajina. Paikallisen hallinnan osalta asukaslautakunnan rooli ja asema koettiin vielä kehittymättömäksi. Se hakee edelleen paikkaansa niin osana kaupungin lautakuntajärjestelmää kuin alueensa asukkaiden vaikuttamiskanavana. Keskeinen ongelma on tunne päätös- ja vaikutusvallan puuttumisesta. Asukaslautakunnan olemassaolo on kuitenkin tärkeä ja Peräseinäjoki voi toimia mallina muodostettaessa vastaavia toimielimiä Nurmon ja Ylistaron liittyessä osaksi Seinäjokea. Jatkossa tulisikin pohtia, miten asukaslautakunnan toimintaedellytyksiä voitaisiin vahvistaa yhtäältä päätöksentekoelimenä ja toisaalta kansalaisten vaikuttamiskanavana. Lautakunnan tulee kuitenkin säilyä selkeästi osana koko kaupunkiorganisaation yhteistä hallintoa