Leipämuistot suomalaisen ruokakulttuurin ilmentäjinä

The aim of this study was to observe bread memories as a part of a Finnish food culture. The purpose was to examine what kind of experiences do Finns have about bread and what do the memories tell about Finnish food culture and its change. Bread is one of the oldest foods in the world and it has a significant role in many food cultures. Dark bread has a specific place in the Finnish food culture. Rye bread was chosen as national food of Finland in January 2017. Ruoka-Kalevala is a website where S-Group and Martha Organization are collecting food memories from Finns. Anyone is free to write a food story in Ruoka-Kalevala. The data of this study was collected from Ruoka-Kalevala and it consisted of 134 food stories which all were connected with/related to bread memories. The theoretical framework of the study was narrative approach. The data was analyzed in two parts. At the first part the focus was to read the stories through model of food experience and find details of the stories. Narrative analysis was used in second part when bread memories were organized into type stories. Type stories were reflected to previous research and the Finnish food culture. The typical stories of bread were self baked bread, dishes made of bread, packed bread, bought bread and recipes of bread. One collectively shared bread memory seems to be home made fresh and warm bread baked by grandmother or mother. Good memories were also "bread porridge" made out of dried bread and packed bread eaten in a forest or at school. People had memorized baking traditions, childhood and the people with whom they shared their memories. According the data, it was possible to distinguish two basic stories of bread: The story of traditional bread and the story of modern bread. The story of traditional bread is related to time when bread was baked at home and self-sufficiency was more common. The story of modern bread tells about time when bakeries have the main responsibility of making bread and a purpose of baking is more about spending time than daily need.Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella suomalaisten muistoja leivästä ja peilata leipätarinoita suomalaiseen ruokakulttuuriin. Tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia leipään liittyy ja mitä ne kertovat suomalaisesta ruokakulttuurista tai sen muutoksesta. Leipä on merkittävä osa suomalaista ruokakulttuuria ja etenkin ruisleivällä on siinä vankka asema. Ruisleipä on edelleen ajankohtainen, sillä se julistettiin tammikuussa 2017 Suomen viralliseksi kansallisruoaksi. S-ryhmä ja Marttaliitto ovat keränneet toukokuusta 2016 alkaen internetissä toimivaa Ruoka-Kalevalaa, jonne ihmiset ovat saaneet käydä kirjoittamassa ruokatarinoitaan. Tämän tutkimuksen aineistona olivat Ruoka-Kalevalaan kirjoitetut leipään liittyvät ruokatarinat. Yhteensä aineisto koostui 134 leipämuistosta. Tutkimuksen viitekehyksenä käytettiin kerronnallista lähestymistapaa. Ruokamuistoja tarkasteltiin sekä narratiivien että narratiivisen analyysin kautta. Aineistosta tehtiin tyyppitarinat, jotka luotiin aineistolähtöisistä muistokategorioista. Tyyppitarinoita peilattiin aiempaan tutkimustietoon ja suomalaiseen ruokakulttuurin piirteisiin. Tyyppitarinoiksi muodostuivat itse tehty leipä, leivästä tehdyt ruokalajit, eväsleivät, kaupasta ostettu leipä sekä leipään liittyvät ruokaohjeet. Yksi jaettu kulttuurinen tarina näyttää olevan mummon tai äidin leipoma tuore leipä, sen tuoksu, maku ja tuntu. Hyviä muistoja oli jäänyt myös leipäressusta, lämpöisestä kaupan leivästä ja eväsleivistä. Muistoissa kerrottiin leipomisen perinteistä, lapsuudesta ja ihmisistä, joiden kanssa muistot jaettiin. Leipämuistoista oli eroteltavissa perinteisen leivän ja modernin leivän tarinat. Perinteinen leipä liittyy aikaan, jolloin jokapäiväinen leipä leivottiin kotona ja osittainen omavaraisuus oli yleistä. Modernin leivän tarinassa päävastuu leivän leivonnasta on siirtynyt leipomoille ja leipää leivotaan enemmän ajan kuluksi kuin päivittäiseen tarpeeseen