Yksilön ja yhteiskunnan välissä on vaate : käsityökasvatuksen kehittämistutkimus kriittisen pedagogiikan näkökulmista

The aim and the purpose of this design -based study was to develop craft education from the point of view of critical pedagogy. The study was based on finding theoretic perspective from critical pedagogy to craft education and then apply it to the practice in the topic of clothing culture and making of cloths. The reason and needs behind the developing process was the beginner teacher's own interest to find ways to create that kind of craft education which aims to develop people's critical consciousness about social and ecological phenomena that includes to the craft and specially to clothing. The design-based study is based on four phases. First phase was constructing of theoretical frame from the theoretical literature of craft education and critical pedagogy. Then, based on the theoretical conversation between both themes the point of views for the developing was determined. After that, the determined point of views were applied one step nearer to the practice and some kind of educational plan for the topic of clothing was created. Little part of the plan was tested in Helsingin normaalilyseo with the pupils on seventh degree. The last phase of the study was to reflect the practice in the light of used theories based on the notes and feedback made during it. Critical pedagogy offered something to develop both for the pedagogy and the content of craft education. The most important point of views for the pedagogy were dialogic, problem-based, multi-perspective and emansipatoric educational practices where the main issues are to advance people's experimental and autonomous subjectivity, own voice and socio-political consciousness. The main points of view to develop the contents of craft education are self-reflection with sociopolitical knowledge, ecosocial consciousness, critical consciousness toward capitalism and critical multiculturalism. The educational plan for the topic of clothing was made based on those previous issues. The main problems occurred during the practice were the lack of time and unexperienced teacher.Tämän kehittämistutkimuksen tavoitteena ja tehtävänä oli etsiä näkökulmia kriittisestä pedagogiikasta käsityökasvatuksen kehittämiseen ja soveltaa niitä käsityökasvatuksen käytäntöihin pukeutumisen kulttuurin ja vaatteen valmistuksen aihepiirissä. Käsityökasvatuksen kehittämistarpeiden taustalla oli tutkijan halu ja mielenkiinto löytää sellaisia näkökulmia käsityön kasvatuskäytäntöihin, joiden toteuttamisen myötä olisi mahdollista kehittää ihmisten kriittistä tietoisuutta käsityöhön ja erityisesti pukeutumiseen liittyvistä ilmiöistä sekä edistää ekososiaalisesti sivistynyttä ihmisyyttä ja yhteiskuntaa. Kehittämistutkimus toteutettiin neljässä vaiheessa. Aluksi tutkimukseen koottiin teoriatausta sekä käsityökasvatukseen että kriittiseen pedagogiikkan liittyvästä teoriakirjallisuudesta, joiden keskeisten käsitteiden ja teoreettisen vuoropuhelun perusteella käsityökasvatukselle määriteltiin kehittämishaasteita kriittisen pedagogiikan näkökulmista. Seuraavassa vaiheessa kehittämishaasteiden valossa luotiin suuntaviivoja käsityökasvatuksen käytäntöjen suunnitteluun ja toteuttamiseen pukeutumisen kulttuurin ja vaatteen valmistuksen aihepiirissä. Pieni osa suunnitelmasta toteutettiin kehittämiskokeiluna Helsingin normaalilyseossa seitsemänluokkalaisten Minä pukeutumisen kulttuurissa-kurssin yhteydessä. Tutkimuksen viimeisessä vaiheessa reflektoidaan kehityskokeilussa ilmenneitä haasteita, rajoitteita, ongelmia ja onnistumisia kokeilujen aikana tehtyjen muistiinpanojen ja palautteen perusteella. Kriittinen pedagogiikka tarjosi käsityökasvatuksen kehittämiseen sekä pedagogisia että sisällöllisiä näkökulmia. Pedagogiikan kannalta keskeisimpiä näkökulmia oli dialogiset, problematisoivat, moniperspektiiviset ja emansipatoriset kasvatuskäytännöt, joissa korostuvat kasvatettavan kokemuksellisen subjektiuden, oman äänen ja yhteiskunnallisen tietoisuuden kehittymispyrkimykset. Kasvatuskäytäntöjen sisällön kannalta keskeisimpiä näkökulmia olivat itsetuntemus ja yhteiskunnallinen tietoisuus, kapitalismin kritiikki, ekososiaalinen tietoisuus ja kriittinen monikulttuurisuus. Tutkimusprosessin yhteydessä luotu suunnitelma pukeutumisen ja vaatteen valmistuksen aihepiiriin perustuu dialogiseen, problematisoivaan ja moniperspektiiviseen pedagogiikkaan, jonka sisällössä pyritään yhteiskunnallisten, ekososiaalisten ja kapitalismiin liittyvien ilmiöiden kriittiseen ja moniperspektiiviseen tarkasteluun. Pieni osa suunnitelmaa toteutettiin Helsingin normaalilyseossa seiskaluokkalaisille, ja kehityskokeilun suurimmiksi rajoitteiksi osoittautui ajallisten resurssien vähyys, opettajan kokemattomuus ja heikko oppilaiden tuntemus