Seinäjoen ammattikorkeakoulun opettajien tietotekniikan osaaminen, käyttö ja odotukset

Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön nopea laajeneminen ja kehittäminen sekä sii-hen tehdyt investoinnit ovat mm. Etelä-Pohjanmaalla luoneet tarpeen etsiä tehokkaita ja monia toimijoita palvelevia tapoja hyödyntää eri koulutusyksiköissä olevaa osaamista ja infrastruktuuria. Osana tätä Etelä-Pohjanmaan eOppimiskeskuksen ympärille luotavaa yh-teistyötä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin (entinen Maaseudun tutkimus- ja koulutus-keskus) Seinäjoen yksikkö, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Helsingin yliopiston Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus selvittivät keväällä 2005 tutkimuksella Seinä-joen ammattikorkeakoulun opettajien tietotekniikan käyttöä ja osaamista sekä tietoteknistä tukea. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten opettajat käyttävät tietotekniikkaa sekä omassa työssään että opetuksessa, millaiseksi he arvioivat oman osaamisensa ja tuen sekä erityises-ti, miten he käyttävät tietoverkkoja. Tutkimusta varten laadittiin kyselylomake, joka perustui tutkimusryhmän aikaisempiin tutkimuslomakkeisiin ja näitä lomakkeita täydennettiin avoi-milla kysymyksillä, jotka kehitettiin yhteistyössä tutkimuksen tilaajien edustajien kanssa. Tutkimuksen aineisto kerättiin verkkolomakkeella Seinäjoen ammattikorkeakoulun yksiköissä. Kaikkiaan tietoteknisen osuuden vastaajia oli 69 ja vastausprosentti oli 37,3, kun taas peda-gogisen osan vastaajia oli 66 ja vastausprosentti 35,6. Kokonaisuudessaan vastausprosentit ovat niin alhaisia, että tuloksia voi pitää korkeintaan suuntaa-antavina ja ne todennäköisesti kuvaavat lähinnä tietotekniikkaa enemmän käyttävien ja siitä kiinnostuneiden opettajien osaamista, käyttöä, kokemuksia ja ajatuksia. Tutkimuksen tuloksissa oli tärkeää, että suuri osa vastaajista haluaisi käyttää enemmän tie-to- ja viestintätekniikkaa opetuksessaan. On siis ensisijaista purkaa opetuskäytön esteitä, mutta samalla on huomattava, että opettajien osaaminen ja kokemukset vaihtelevat ja siksi myös ratkaisujen on oltava monenlaisia ja monentasoisia. Vaikka opettajien tekninen osaaminen onkin jo monin osin riittävää, on yhä tarvetta myös tekniselle koulutukselle. Teknisten koulutusten järjestämiseen pitäisi kuitenkin liittyä myös pedagogista osuutta, jolloin opettaja saa nopeammin ideoita myös omaan opetukseensa. Tekninen koulutus voisi olla usein työpajatyyppistä, mikä mahdollistaisi myös opettajan intensiivisemmän ohjauksen juuri itselleen vaikeissa asioissa. Teknisen koulutuksen tarvetta vähentäisivät myös hyvin järjestetyt tukipalvelut, samaten hyvin järjestetyt tekniset käytännöt omassa oppilaitoksessa. Tietokoneita opettajilla on yleisesti ottaen saatavilla varsin runsaasti, mutta erityistilanteissa laitteita ei ole vielä tarpeeksi. Erilaisia lisälaitteita voisi hankkia vaikkapa kokeilukäyttöön ja kannettavia tietokoneita opiskelijoiden etäopiskeluprojekteihin. Laitteita ei ole riittävästi opetustiloissa, tai ne on osaksi sijoitettu opetuksen kannalta epätarkoituksenmukaisesti. Tuloksista käy selvästi ilmi, että pedagoginen verkko-osaaminen on puutteellista, vaikka teknisiä ongelmia ei peruskäytössä (sähköposti ja tiedonhaku) enää juuri ole. Erityisesti tieto-verkkojen käytön monipuolinen tukeminen on erityisen tarpeellista, sillä tulosten perusteella opettajilla ei ole käyttökokemuksia, pedagogisia malleja tai teoreettisia käsityksiä verkko-opetuksen järjestämiseksi. Varsinkin asiantuntijayhteydet opetuksessa, monipuolinen verkostoituminen ja uuden tiedon kehittely verkkokeskusteluissa on lähes käyttämättä. Verkko-opetuksen monipuolisempi menetelmällinen tuntemus olisi tärkeätä, ja tätä tuke-maan tarvittaisiin esimerkiksi kotisivukursseja, oppimateriaalin suunnittelun ja toteuttamisen tukemista, valmiiden verkkomateriaalien yhteistä arviointia, yhteisöllisen verkko-oppimisen esimerkkeihin tutustumista, hyvien käytäntöjen tietoista jakamista kollegojen kesken jne. Koulutuksen pitäisi olla selkeästi pedagogista luonteeltaan, niin että opettajat samalla perehtyvät uusiin ajatuksiin, malleihin ja käytäntöihin. Varsin monella kyselyyn vastanneella opettajalla oli esimerkkejä ja kokemuksia toimivista (ja vähemmän toimivista) ratkaisuista teknologian opetuskäytössä. Opettajien keskinäistä ko-kemusten vaihtoa ja hyvien käytäntöjen esittelyä pitäisi tietoisesti kehittää, niin tapaamisilla kuin virtuaalisestikin. Samalla pitäisi tietoisesti kehittää opettajien osallistumista kehittä-mishankkeisiin ja yhteistä työskentelyä, sillä opettajan on hankala toteuttaa pedagogisesti kehittyneitä verkko-opetuksen ratkaisuja, ellei hän ole itse kokenut niitä omassa työssään. Tuloksissa on kiinnostavaa ja tärkeää se, että opettajat yleisesti edustivat näkemyksiltään oppimisen teorioiden kannalta nykykäsitysten mukaisia käsityksiä. Niissä korostuvat opiskelijalähtöisyys, monipuolinen tiedonkäsittely, ajattelun aktivoiminen ja prosessinomaiset työskentelykäytännöt, mikä antaa pohjan myös tietotekniikan pedagogiselle koulutukselle. Oppilaitoksissa olisi oltava yhteisesti hyväksytty strategia kehittää tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä, niin että opettaja voi omasta yhteisöstään saada tukea ja kannustusta sekä kehittämistyöhön että oman osaamisen täydentämiseen. Kehittämishankkeita ei pidä jättää vain yksittäisen opettajan vastuulle, sillä opettaja ei yksin voi vaikuttaa moniin keskeisiin seikkoihin, jotka tukevat opetuksen muutosta tieto- ja viestintätekniikan keinoin. Olennainen ongelma, joka vaikeuttaa sekä opettajien yhteistyötä että yksittäisen opettajan kehittämismahdollisuuksia on ajan puute. Opettajan edellytetään opetustyön ohella perehtyvän uuteen teknologiaan, sen pedagogiseen soveltamiseen ja näkevän melkoisesti vaivaa kehit-täessään opetustaan. Samasta syystä esimerkiksi yhteisten kehittämishankkeiden toteutta-minen voi olla työlästä. Myöskään laajan ja korkeatasoisen verkkomateriaalin tekeminen (muidenkin opettajien käyttöön) ei onnistu vain oman toimen ohella. Olisi tarpeen kehittää järjestelyjä, joiden avulla opettaja voi osallistua kehittämishankkeisiin vapautumalla edes osittain opetusvelvollisuudesta joksikin aikaa