Perhetekijöiden ja koulumenestyksen vaikutus psykopatian ja väkivaltaisuuden väliseen yhteyteen

Tavoitteet. Väkivaltaisuus on merkittävä ongelma yhteiskunnassa, minkä vuoksi olisi tärkeä tunnistaa sille altistavia tekijöitä. Yhdeksi merkittäväksi väkivaltaisuuden riskiä lisääväksi tekijäksi on tunnistettu psykopatia, jonka ydinpiirteisiin lukeutuvat manipulatiivisuus, katumuksen ja syyllisyyden tunteiden puuttuminen sekä kyvyttömyys kokea empatiaa. Muitakin väkivaltaisuuden riskiin vaikuttavia tekijöitä on tunnistettu, mutta on epäselvää, säilyykö näiden tekijöiden vaikutus psykopatian tasosta riippumatta. Psykopaattisten nuorten väkivaltaisuuden ehkäisemiseksi olisi kuitenkin tärkeää tunnistaa tekijöitä, jotka vaikuttavat psykopaattisten nuorten väkivaltaisuuden riskiin ja muokkaavat psykopatian yhteyttä väkivaltaisuuteen. Vanhemmuustekijöitä, kuten vanhempien valvontaa ja nuoren ja vanhemman välisen suhteen laatua, on tarkasteltu jonkin verran. Osa tuloksista on lupaavia. Perheen taloudellisen aseman sekä koulumenestyksen vaikutusta ei ole aikaisemmin tarkasteltu, mutta on mahdollista, että nämä tekijät vähentävät väkivaltaisuuden riskiä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella, vähentävätkö vanhempien valvonta, hyvät välit nuoren ja vanhemman välillä, perheen hyvä taloudellinen asema sekä nuoren hyvä koulumenestys väkivaltaisuuden riskiä psykopatian tasosta riippumatta. Lisäksi tarkastellaan, muokkaavatko nämä tekijät psykopatian yhteyttä väkivaltaisuuteen. Menetelmät. Tutkimuksen otos oli osa suomalaista kansallisesti edustavaa Nuorisorikollisuus 2012 -aineistoa. Otokseen kuului 4855 yhdeksännen luokan oppilasta, jotka täyttivät tietokoneella tehtävän anonyymin kyselyn koulupäivän aikana. Tutkimuskysymysten tarkastelemiseksi käytettiin logistista regressioanalyysiä. Tulokset ja johtopäätökset. Vanhempien valvonnan, hyvien välien nuoren ja vanhemman välillä sekä hyvän koulumenestyksen havaittiin pienentävän väkivaltaisuuden riskiä psykopatian tasosta riippumatta. Lisäksi näiden tekijöiden sekä taloudellisen aseman havaittiin muokkaavan psykopatian yhteyttä väkivaltaisuuteen. Hyvä taloudellinen asema vaikuttaa tulosten perusteella heikentävän psykopatian yhteyttä väkivaltaisuuteen. Tulos on lupaava ja voi kertoa siitä, että varallisuuden avulla psykopaattisen nuoren ei tarvitse hyödyntää väkivaltaa yhtä todennäköisesti tavoitteidensa saavuttamisen keinona. Lisäksi vanhempien valvonnan, hyvien välien nuoren ja vanhempien välillä sekä hyvän koulumenestyksen osalta tutkimuksen tulokset antavat toivoa siitä, että nämä tekijät voivat vähentää väkivaltaisuuden riskiä myös silloin, kun nuorella on psykopaattisia piirteitä. Aihe vaatii kuitenkin lisää tutkimusta.Goals. Violence is a significant problem in society, thus it is important to recognize its predisposing factors. Psychopathy has been identified as one of the factors that significantly increases the risk for violent behaviour. The core characteristics of psychopathy include manipulation, the absence of feelings of remorse and guiltiness, as well as the inability for empathy. Other factors that may increase the risk of violent behaviour have also been identified, but it is unclear whether these factors retain their effects regardless of the level of psychopathy. In order to prevent the violent behaviour in psychopathic adolescents it is important to identify the factors that increase the risk of violent behaviour and alter the association between psychopathy and violence. The factors regarding family, such as monitoring and the quality of relationship between the parent and the child, have been surveyed to some extent. Some of the results are promising. Neither the socioeconomic status nor performance in school has been surveyed before but it is possible that these factors decrease the risk of violent behaviour. The goal for this study is to examine whether monitoring, good parent-child relationship, good socioeconomic status and good school performance decrease the risk of violent behaviour regardless of the level of psychopathy. In addition, the study examines whether these factors alter the association between psychopathy and violence. Methods. The survey sample is a part of Juvenile Delinquency in Finland 2012 –dataset which is a nationally representative self-report survey. The sample consists of 4855 ninth grade students who completed the survey anonymously online during a school day. Logistic regression analysis was used to examine the study questions. Results and conclusions. Monitoring, good parent-child relationship, and good school performance was discovered to reduce the risk of violent behaviour regardless the level of psychopathy. In addition, these factors as well as socioeconomic status altered the association between psychopathy and violence. According to the results the association between psychopathy and violence is weaker in the case of good socioeconomic status than in low socioeconomic status. This result is promising and can indicate that with financial wealth a psychopathic adolescent is less likely to utilize violence to achieve their goals. Furthermore, the results concerning monitoring, good parent-child relationship and good school performance give hope to the notion that these factors may reduce the risk of violence even in adolescents with psychopathic traits. However, more research is needed to make solid conclusions