Lääkkeiden turvallisen käyttökuntoon saattamisen edistäminen sairaaloiden osastoilla

In hospital care, many medicines require aseptic compounding or preparation before they are administered to patients. The parenteral administration of microbiologically contaminated doses can result in bacteriaemia, other morbidity and even death. The aim os this study was to review the literature for incorrect practices in aseptic drug preparation and administration and recommendations for safer practices in hospitals. The aim was also to develop and content validate an assessment tool for medicine compounding on hospital wards. And at the final stage of this study, the aim was to audit compounding of intravenous medicines on hospital wards by using the developed assessment tool and take microbiological tests for identifying issues posing patient safety risks. A systematic literature search was conducted in PubMed. The first draft of the audittool was based on ISMP “Guidelines for safe preparation of sterile compounds” and a systematic literature search. The tool was then validated by using a two-rounded Delphi-method. A hospital pharmacist conducted external audit based on observation and interviews by using this validated 65-item assessment tool on 20 wards of a secondary care hospital in Finland. In addition microbiological test were collected. Associations between microbial sample results and audit tool results were discussed. In the review, the most reported incorrect practices were multiple use of vials and syringes and lack of overall disinfection during the aseptic preparation and administration. Recommendations to avoid contamination were classified into categories: equipment and medicines; disinfection; working envi-ronment; storing; catheter care; and quality of prepared medicines. The final audittool comprises of 64 items under the following topics: General principles of good compounding practices, Recording and con-firming medicine orders on the wards, Storage of medicines on the wards, Aseptic compounding of intravenous medicines and Quality assurance. The best practices related to logistic practices and quality assurance. Most of the obviated practices related to aseptic practices. All media fill tests were clean but in some of glove samples and settle plate samples were microbial growth. More contamination was found in wards where environmental conditions were inadequate or the use of gloves was incorrect.Lääkkeet tulee sairaaloissa saattaa käyttökuntoon noudattamalla aseptisia työmenetelmiä, jotta voidaan varmistaa potilaiden turvallinen lääkehoito. Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli löytää lääkkeiden käyttökuntoon saattamiseen liittyvän aseptiikan kannalta virheellisiä käytäntöjä ja tehdä suosituksia hyvistä käytännöistä. Tarkoituksena oli myös laatia auditointityökalu, jonka avulla voidaan arvioida osastoilla tapahtuvan lääkkeiden käyttökuntoon saattamisen laatua. Tutkimuksen pohjaksi suoritettiin järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus. Auditointityökalun laatimista varten suomennettiin ISMP:n ohjeistus steriilien lääkkeiden valmistamisesta. Lopullinen työkalu laadittiin ja validoitiin kaksivaiheisella Delfoi-menetelmällä. Kehitetyn työkalun avulla tehtyjen auditointien sekä samassa yhteydessä otettujen mikrobiologisten näytteiden avulla arvioitiin keskikoisen suomalaisen sairaalan osastojen käytäntöjä lääkkeiden käyttökuntoon saattamisessa. Kirjallisuudessa eniten raportoituja virheellisiä käytäntöjä olivat ruiskujen, lagenuloiden ja ampullien monikäyttö sekä puutteelliset desinfiointikäytännöt. Suosituksia tehtiin osa-alueista: lääkkeet ja tarvikkeet; desinfiointi; työskentely-ympäristö; lääkkeiden säilyttäminen; katetrin hoito sekä valmistettujen lääkkeiden laatu. Tutkimuksessa kehitetty auditointityökalu koostuu 64:stä lääkkeiden käyttökuntoon saattamiseen liittyvästä kohdasta. Eniten kohtia on työkalujen osissa lääkkeiden käyttökuntoon saattamisen yleiset periaatteet sekä IV-lääkkeiden käyttökuntoon saattaminen. Parhaiten toteutuvat käytännöt osastoilla liittyivät lääkkeiden logistiikkaan ja laadunvalvontaan. Virheelliset käytännöt taas liittyivät erityisesti aseptiikkaan. Auditointien yhteydessä otetuista mikrobiologisista näytteistä kaikki työmenetelmää mallintavat steriiliystestit olivat puhtaita, mutta osassa hanska- ja laskeumamaljanäytteistä oli mikrobiologista kasvua. Eniten pesäkkeitä oli näytteissä, jotka oli otettu puutteellisissa työskentelyolosuhteissa tai tilanteessa, jossa käyttökuntoon saattaminen oli tehty ilman hanskoja. Tulokset myös tukivat aikaisempien tutkimusten löydöstä, että farmasian alan ammattilainen käyttökuntoon saattoi lääkkeitä aseptisemmin kuin sairaanhoitaja. Työkalua käyttämällä on jatkossa mahdollista kehittää lääkkeiden käyttökuntoon saattamisen käytäntöjä ja parantaa lääkitysturvallisuutta Suomessa