Tieto, taito ja sotilaskoulutus

Tutkimuksen tavoitteena on osallistua sotilaskoulutuksen käytäntöjen kehittämiseen selkeyttämällä tiedon ja taidon käsitteellistä suhdetta. Tutkimuksen näkökulmasta yksilön osaaminen muodostuu tiedon, taidon ja asenteen kokonaisuutena. Tämän kokonaisuuden sisällä tutkimus keskittyy erityisesti tiedon ja taidon suhteeseen. Tutkimukseni pyrkiikin vastaamaan kysymykseen: miten tiedon ja taidon yhteys tulee ilmi sotilaskoulutuksessa? Tiedon ja taidon, kuten opetuksen ja kasvatuksen, erottaminen toisistaan on kulttuurillemme luonteva, mutta yksioikoinen ajattelutapa. Se tulee ilmi niin käsitteellis-teoreettisena erona kuin koulutusjärjestelmän kautta. Samalla tapaa kuin tieto ja taito esiintyvät maailmassa aina yhdessä, on kasvatuksessakin aina kyse myös tiedoista ja taidoista. Lähestyn tutkimusongelmaa teoreettis-käsitteellisenä tutkimuksena. Tämä filosofinen näkökulma tutkimustehtävään kiinnittää huomion pyrkimykseen selkeyttää tiedon käsitettä ja tarkastella sen yhteyttä taitoon ja taidon käsitteeseen. Tiedon asema sotilaskoulutuksen käytännöissä on moniulotteinen. Sotilaskoulutuksen ulkoinen olemus erottelee vahvasti teorian ja käytännön. Molemmille niille on osoitettu oma paikkansa – teoria kuuluu koulun penkille ja käytännön soveltaminen sotilaallisiin harjoituksiin. Kahtiajako on ongelmallinen. Ajattelutapa, joka erottelee teorian ja käytännön, luo merkittävän haasteen juuri sotilastoiminnan kaltaiselle soveltavalle taitamiselle. Yksi sotilaskoulutuksen perimmäisistä tavoitteista on valmistaa yksilöä kohtaamaan jotain, mitä hän ei ole kyennyt ennalta arvioimaan. Tämä odottamaton ympäristö edellyttää tietojen taitavaa soveltamista – siihen ei ole ennalta määritettyä ratkaisua